Pyhien päivänä

27.10.2014.  Kaupan myyntitelineessä isoja kurpitsoja, joissa mustalla teipillä merkattu silmät ja suu. Useissa maissa myydään – ei vain lapsille, vaan myös aikuisille – kummitus-, luuranko- ja muita naamiaisasuja. Karnevaalimeiningissä ‘henget’ ovat liikkeellä, mitä pelottavampina, sitä parempi. Malleja otetaan kauhuleffoista. Kurpitsalyhty on niihin verrattuna tosi kesy pyhäinpäivän kaupallisen version rekvisiitta. Kun onton kurpitsanpään sisällä palaa kynttilä, sille voi jopa antaa ihan myönteisen merkityksen: “Hei, täällä on valoa! Pimeän voimat, pysykääs loitolla!”

Mutta entä ne pyhät… Pyhäinpäivää vietetään sekä vainajien muistopäivänä että kaikkien pyhien päivänä. – Ketkä ovat kristillisen näkemyksen mukaan niitä pyhiä? Raamattu kutsuu pyhiksi sellaisia, jotka ovat seuranneet ja seuraavat Kristusta. Ortodoksisuudessa pidetään ensimmäisten vuosisatojen erämaaisiä ja -äitejä pyhinä. He lähtivät autiomaahan kuten Jeesus oli tehnyt, löytääkseen yhtä läheisen suhteen Jumalaan. – Ortodoksisessa ja katolisessa traditiossa on myös lukuisia pyhiä, joilla on omat muistopäivänsä. – Ja onhan meillä suomalaisillakin yksi oma pyhimys, 1100 -luvulla elänyt piispa Henrik.
Mutta siis että myös niitä, jotka nykyaikana seuraavat Kristusta, kutsutaan pyhiksi… se laittaa mietteliääksi. Ei tarvitse kuin tuoda mieleensä jokin ei-toivottu ajattelu- tai toimintamallinsa, niin helposti siinä pyrkii pyhyys karisemaan kuin lehtisade syystuulen puhaltamana. Mutta jos sittenkin palaisi tuohon mahdollisuuteen: voimmeko mekin olla pyhiä?
Ortodoksit puhuvat pyhittäytymisen ja kilvoittelun merkityksestä. Siihen heprealaiskirjeessäkin kehotetaan: ”Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen”. Toinen painotus (Lutherin mm.) on se, että vaikka omalla pyrkimyksillämme elää Jumalalle mieluista elämää on merkitystä, ennen kaikkea on kyse Kristuksen lunastustyöstä. Jumala on meitä kohtaan niin rakkaudellinen ja armollinen, että vaikka me hänen lapsensa täällä kompastelemme tai juutumme vähän väliä omiin ja toistemme heikkouksiin ja virheisiin, Hän, joka on täydellinen, katsoo meitä Kristuksen puhtauden lävitse.

Meidän ei tarvitse muuttaa itseämme ansaitaksemme Hänen Rakkautensa. Jumala näkee meidät sellaisina kuin olemme nyt ja sellaisina, joiksi muutumme. Hän näkee, mitä kohti me, Hänen lapsensa, olemme matkaamassa, niin yksilöinä kuin suunnattoman suurena perheenä. Ja tällä matkalla me saamme muuttua, kasvaa yhdessä, yhä enemmän Kristuksen kaltaisuuteen. 

Yhteys pyhien välillä – Uskontunnustuksen mukaan on olemassa pyhien välinen yhteys. Ehtoollisella uskotaan, että vietämme Pyhää ateriaa yhdessä edellä menneiden pyhien kanssa. Taivaan ja maan välinen yhteys tulee siinäkin todeksi. Messun liturgiassa on ennen Ehtoollista kohta, jossa sanotaan, että me laulamme Jumalalle ylistystä yhdessä enkelien ja kaikkien pyhien kanssa. – Eikö olekin aika huikea juttu?

 Sanctus Libera , albumilta Angel Voices – enkelten ääniä

Taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, taivaan joukot sinun uskollisuuttasi.
Ei kukaan korkeuksissa ole Herran vertainen, ei kukaan hänen kaltaisensa jumalien joukossa!
Hän on Jumala, jonka edessä taivaan pyhät vapisevat,
jota kaikki hänen ympärillään pelkäävät ja palvovat.
Onnellinen se kansa, joka riemuiten ylistää sinua, Herra!
Se kansa saa vaeltaa sinun kasvojesi valossa.
Alati sinä olet ilomme lähde, sinä olet uskollinen, sinä annat meille menestyksen.
Sinä olet meidän voimamme ja ylpeytemme, sinun hyvyytesi rohkaisee meitä.
Herra on meidän kilpemme, Israelin Pyhä meidän kuninkaamme!  (Ps. 89: 6–8, 16–19)

Ikuinen valo – Ei kuulla enää väkivallasta sinun maassasi, ei tuhosta eikä turmiosta sinun rajojesi sisällä. Minun apuni on sinun muurinasi ja minun ylistykseni sinun portteinasi. Aurinko ei enää ole sinun päiviesi valona eikä kuu kirkasta sinun teitäsi, vaan Herra on sinun ikuinen valosi ja sinun Jumalasi on sinun kirkkautesi. Sinun aurinkosi ei enää laske eikä kuu katoa, sillä Herra on sinun ainaisena valonasi. Sinun murhepäiviesi luku on täyttynyt. Vanhurskaita ovat silloin kaikki kansasi jäsenet, maa on iäti oleva heidän. He ovat taimia minun tarhassani, minun kätteni työ, jolla osoitan kirkkauteni. (Jes. 60: 18–21)

Unser wandel ist im Himmel – Lumen Valo

Unser Wandel ist im Himmel, von dannen wir auch warten des Heilands,
Jesu Christi, des Herren, welcher unsern nichtigen Leib verklären wird,
daß er ähnlich werde seinem verklärten Leibe nach der Wirkung,
damit er kann auch alle Ding ihm untertänig machen.

Our citizenship is in heaven, and we eagerly await a Saviour from there,
the Lord Jesus Christ, who will transform our lowly bodies
so that they will be like his glorious body, by the power that enables him
to bring everything under his control.

Vapaasti suomennettuna: Taivas on kotimaamme, ja sieltä odotamme Pelastajaamme, Jeesus Kristusta, joka tulee muuttamaan maallisen ruumiimme oman kirkastetun kehonsa kaltaisiksi, kaikkivaltiaalla voimallaan.

Uusi taivas, uusi maa – Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla-asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten. Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: ”Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.”  (Ilm. 21: 1–4)

Autuaat – Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:
”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.”   (Matt. 5: 1–12)

Mount of Beatitudes – vuorelle (autuudenjulistusvuorelle) on rakennettu kaunis kappeli. Kun ensi kertaa kävin siellä, alueelle mentiin pienestä portista, jonka pielessä vanha mies myi pikkuruisesta kojustaan postikortteja ja virvokkeita. Koko paikassa oli intiimi tunnelma. Nykyään on isot parkkipaikat, myymälä, ruokapaikka jne. Mutta muuten tuo vuori (kuten koko Galilean seutu) on hyvin kaunis ja rauhallinen. Taivas kaareutuu luonnontilassa olevien rinteiden yllä, ja alla avautuu Galilean meri – Genesaretin järvi – vähän niin kuin yllä olevan videon kuvassa. Taivas tuntuu olevan lähellä. Voi helposti kuvitella, kuinka Jeesus puhui, rohkaisi ja lohdutti siellä opetuslapsiaan edellä olevilla lauseillaan. 

Vaikka ajatus palkinnon saamisesta varmasti antaa monelle voimaa ja rohkaisua, jostain syystä se, saako jotain palkintoa tuolla puolella vai ei, on kuitenkin itselleni aina jäänyt vähemmän merkitykselliseksi. Vahvempana inspiraation lähteenä pidän Jumalan Rakkautta meissä – Häneltä ja Häntä kohtaan.

Näitä Jeesuksen autuaita – lauseita voisi mielestäni hyvin pohtia jokaista omana aiheenaan. – Mitä on olla hengessään köyhä, murheellinen, kärsivällinen, nälkäinen ja janoinen, armahtava, puhdassydäminen, rauhantekijä, vainottu…?

Äiti Teresa (jonka katolinen kirkko julisti autuaaksi v. 2003) eli vahvasti ja täydesti kulloisenkin päivänsä täällä maan päällä. Vuosikymmenien ajan hän auttoi kaduilla kuolemaa tekeviä, köyhiä ja sairaita. Hän määritteli elämän eri aspekteja seuraavanlaisin kehotuksin:
Elämä on – tilaisuus, käytä sitä hyväksi – kauneus, ihaile sitä – autuus, maista sitä – unelma, tee siitä totta – haaste, kohtaa se – velvollisuus, täytä se – peli, mene siihen mukaan – kallisarvoinen, varjele sitä – rikkautta, säilytä se – rakkautta, iloitse siitä – lupaus, toteuta se – suru, voita se – laulu, laula se — taistelu, suostu siihen – murhenäytelmä, näe se – seikkailu, uskaltaudu mukaan –  onni, ota se kiinni – liian arvokas, älä tuhoa sitä. – Elämä on elämää, taistele sen puolesta!