21.5.2018.  Joutsenten tanssi – Lauantaina Hgistä kotiin pyöräillessäni sain nähdä ihmeen kauniin esityksen: joutsenparin vesitanssin. Ne pyörivät ja pyörivät toistensa ympäri, keveästi ja äänettömästi. Liikkeessä oli samanaikaisesti eteeristä keveyttä ja keskinäisen yhteyden tuomaa  vahvuutta. Joutsenilla oli ihmeellinen yhteys toisiinsa; vaikutti siltä kuin näkymättömät langat olisivat niitä yhdistäneet, liike virtasi niin harmonisen yhteneväisesti.
Ajantaju katosi tuota lumoavaa, esteettistä pyörähtelyä katsellessa. Jatkaessani matkaani Gallen-Kallelan Museon ohi tuntui että ymmärsin paremmin kuin aiemmin miten ja miksi nuo kauniit linnut ovat innoittaneet niin monia taiteilijoita. – Akseli Gallen-Kallelan töistä ei tosin tullut mieleen kuin Lemminkäisen äiti – maalauksessa taustalla hämärässä uiskenteleva Tuonelan joutsen. Mutta esim. ystävälleen Jean Sibeliukselle joutsenet olivat erityisen rakkaita.
Sibelius oli varmaankin nähnyt joutsenten ’tanssivan’ Tuusulanjärvellä samalla tapaa kuin nuo lauantain joutsenet Tarvaspään edessä. Säveltämässään Tuonelan joutsenessa kun voi kuulla tuollaisia ’pyörähdyksiä’.
Myös Pjotr Tšaikovskin Joutsenlampi sai sisimmässäni uuden syvyyden tuon ’live-esityksen’ nähtyäni. (Nuorena rakastin sekä Tšaikovskin musiikkia että balettia; 70-luvun alussa ostin silloisessa Neuvostoliitossa käydessäni kaikki kaupoista löytämäni Tšaikan levyt.) Varmaan oli hänkin saanut sävellyksiinsä inspiraatiota joutsenten kauneudesta ja herkästä vahvuudesta.

Jumalan salattu olemus – Evankeliumikirja kirjoittaa Pyhän Kolminaisuuden päivästä seuraavasti: ’Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen.’

Ihmetellen, ylistäen, armotekoja julistaen… ? – Useimpien suomalaisten uskonelämään (jota voisi kuvailla melko hillityksi ja ennen kaikkea yksityiseksi, melkeinpä salaiseksi), eivät ylistys ja armotekojen julistus oikein helposti istu. Ihmetellä kyllä voi – sitäkin mieluiten ehkä yksin, hiljaa ja salaisesti…

Iloisia poikkeuksia näkee / kuulee aina välillä, kun joku julkkis kertoo uskostaan. Eräs tällainen ehdottoman positiivinen tapaus on valoisa pikaluistelija Mika Poutala.
Eräs lehti kirjoittaa otsikossaan, että Mika Poutala kertoo uskostaan luontevasti ja avoimesti.
Mika kertoo tuossa jutussa, että Raamatussa on hauskaa se, että vaikka sen on lukenut monta kertaa läpi, niin  sama aihe tai asia voi herättää eri lukemiskerroilla ihan erilaisia mielipiteitä, eri elämäntilanteesta johtuen.
”Se on hienoa. Tuntuu, että saan aina silloin tällöin pieniä vinkkejä ja rohkaisua arkipäivän elämään. Se on kaikkein siisteintä Raamatun lukemisessa”, Mika toteaa.

Paitsi vinkkejä ja rohkaisua jokapäiväiseen elämään, Raamatusta löytyy valtava määrä erilaisia kuvauksia Jumalan olemuksesta. Jumala ilmaisee itseään niin lukemattomilla tavoilla. Ihmettelyn aihetta riittää, ihan varmasti, koko loppuelämäksi…  – Se on ihmeellistä seikkailua, jota Hän kutsuu kulkemaan kanssaan (tai tanssimaan, kuten alla olevassa laulussa).

Taivaallinen valtuutus – Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”  (Matt. 28: 16-20)

Jeesus oli saanut valtuutensa Taivaalliselta Isältään. Miten pieneksi opetuslapset mahtoivatkaan tuntea itsensä kuullessaan Jeesuksen valtuutavan nyt heidät jatkamaan työtään. (Paitsi ehkä Pietari, joka kenties oli mielessään jo menossa heti sen kuultuaan.)
Olihan heillä ollut 3 vuoden ajan paras mahdollinen malli ja esimerkki siitä, miten Jumalallinen Voima toimii. He olivat saaneet olla taivaallisessa koulutuksessa. Mutta ihan eri asia on katsella vierestä kuin alkaa toimia itse.

Joutsenet ja baletti yhä mielessäni muistelin kuinka pikkutyttönä kapusin Kansallisteatterin ullakolle, jossa Irja Koskinen ja Klaus Salin pitivät balettikoulua. Tankoharjoitukset ja tarkat jalkojen asennot olivat tylsiä, mutta ihanaa oli kun saatiin tanssia musiikin mukana. Ja ah kun vihdoin isompana sai pikkuesiintyjän sinisen asun tilalle silkinhohtoisen, kermanvalkean esiintymispuvun valkoisine tylleineen, joissa ripaus pastellinpunaista ja -sinistä! Vaal.pun. kärkitossuilla tehtiin piruetteja ja olo oli kuin lentoon lähdössä.
En muista tossujenkopinan häirinneen lainkaan esityksissämme. Tai sitten vain eläydyin musiikkiin niin vahvasti. Mutta kun nuorena aikuisena istuin katsomassa baletteja Kansallisoopperassa (nyk. Aleksanterin teatteri), kärsin kovasti siitä, kun näyttämö tuntui liian kapealta balettitanssijoille ja vielä enemmän siitä, kunka vahvana kärkitossujen kopina erottui musiikista, vaikka tanssissa kuinka pyrittiin eteeriseen keveyteen, joutsentenkaltaiseen soljuvuuteen…

Mutta mitä jos taju siitä, ettei voi saavuttaa täydellistä esikuvan tai ihanteen kaltaisuutta (missä tekemisessä vaan) jumittaisi yrittämiset ja pyrkimykset? Miten paljon hyvää ja kaunista jäisikään tekemättä ja kokematta!
Onneksi meiltä ei vaadita täydellisyyttä (jollemme itse vaadi itseltämme sellaisia).
Minusta on ollut helpottavaa huomata, kuinka iän myötä omat täydellisyysvaatimukset ovat karisseet. Se on armoa – sekä itseä että muita kohtaan. Kun ei vaadi itseltään täydellistä, ei vaadi sitä muiltakaan. 🙂
(Hyvä esimerkki tästä = nuo vanhalla taskukameralla keikkuvalta sillalta napatut joutsenkuvat: laatu on mitä on, ja saa olla. Laitan ne tähän, koska haluan jakaa vähäsen siitä ihanasta, mitä sain kokea tuolla sillalla joutsenparia katsellessani. )

Mestari Jeesus – vaikka itse oli täydellinen – ei laittanut lähetyskäskyynsä mitään täydellisyysvaatimuksia. Hän sanoi vain yksinkertaisesti että menkää, opettakaa ja tehkää sitä, mitä olette nähneet minun opettavan ja tekevän.
Jumala näkee vajavuutemme, estomme ja kyvyttömyytemme ja kuitenkin Hän rakastaa meitä luotujaan ehdottomalla Rakkaudellaan. Hän ei vaadi meiltä täydellisiä suorituksia. Hän haluaa, että teemme sen minkä voimme ja pystymme.

Miten suhtaudun – Se kohta, missä Jeesus kehottaa täydellisyyteen, ei liity tekemiseen vaan suhtautumiseemme lähimmäisiimme. Miten ajattelen lähimmäisestäni, jonka arvot, usko(mukset), asenteet, elämäntavat jne jne ovat erilaiset kuin omani? Arvo(s)tanko… arvostelenko… tuomitsenko?
Tässä kohtaa Jeesus on ehdoton: hän kieltää tuomitsemasta toisia ja kehottaa rakastamaan, vihamiehiäkin.
Lähimmäisrakkauden merkityksestä ja tärkeydestä puhuessaan hän sanoi:
”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” (Matt.5:48)

Tavallaan nuo Jeesuksen käskyt kyllä liittyvät toisiinsa, lähetyskäsky ja käsky rakastaa lähimmäisiä.
Ja uskon että on myös niin, että jos ja kun vain lähtee toteuttamaan Kristuksen lähetyskäskyä – toimimaan Hänen Rakkaudessaan ja Voimassaan,  Hänen opetustensa mukaan – myös tuo haasteellinen lähimmäisrakkaudenkäsky alkaa vaikuttaa omassa elämässä, sisimmässä, sydämessä, asennoitumisessa ja toiminnassa. Koska erityisesti silloin Jumala vaikuttaa ja toimii meissä ja kauttamme.

Jumala meissä – Hän, Salattu, on ja vaikuttaa meissä, sisimmässämme. Hän meissä ja me Hänessä… mitä läheisimmässä yhteydessä. Pyhä Kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä Henki – yhtä kanssamme… – meissä! Jollei tämä ole ihmeellistä ja ihanaa, niin mikä sitten on?! 🙂

Ykseys Jumalassa – Jeesus sanoo: ”Minä ja Isä olemme yhtä.” (Joh.10:30).
Ja: ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” (Joh.17:21).
Ja Pyhästä Hengestä Jeesus sanoo: ”Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.” (Joh.14:17)

Ihanin kohta tuossa lähetyskäskyssä onkin mielestäni Jeesuksen lupaus: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”  Kristuksen Henki vaikuttaa meissä, ohjaa meitä, Hänen seuraajiaan. Kun vaan virittäydymme kuuntelemaan. – Sitä haluan oppia ja kokea yhä enemmän. 🙂 

Peter Halldorf, helluntaitaustainen pastori, yli kirkollisten rajojen arvostettu Pilgrim-lehden päätoimittaja, kirjailija ja ekumeenisen hengellisen yhteisön perustaja, on Jumalan syvempää tuntemista etsiessään tutkinut paljon erämaaisien opetuksia.
P.H. kuvaa kirjassaan ’Kaipaatko täyteyttä Hengen sen’ (Drick djupt av Anden), miten kristinusko poikkesi juutalaisten monoteismista ja Platonin monismista. Varhaiset kristityt tunnustautuivat yhteen ainoaan Jumalaan, mutta heille Jumala ei ollut etäinen, saavuttamaton olento, vaan he puhuivat Jumalasta Isänä, joka rakasti Poikaa, joka riemuitsi Hengessä, ja kutsui ihmisiä mukaan siihen yhteyteen, joka on ollut olemassa ikuisista ajoista lähtien.

Hengessä ja totuudessa rukoillen – Peter Halldorf kertoo kirjassaan Gregorios Nazianzilaisesta, joka eli aikana, jolloin monet kyseenalaistivat Jumalan kolminaisuuden. Kirkolliskokous antoi Gregoriokselle kunnianimen teologi sanan varhaiskirkollisessa merkityksessä (= ”teologi on se, joka rukoilee hengessä ja totuudessa”).
Gregorius oli hankkinut viisautensa ennen muuta rukouksen ja hengellisen kokemuksen kautta. Oikea Jumalan tunteminen on hänen mukaansa ystävyyttä Jumalan kanssa, ja rukouksen kautta ihminen tulee vedetyksi tämän ystävyyden piiriin – mukaan taivaalliseen tanssiin.

Taivaallinen tanssi – Yrittäessään kuvailla kolminaisuuden salaisuutta Gregorios käyttää kreik.sanaa perihoresis, joka vie ajatuksen tanssin liikkeisiin: Jumala on olemukseltaan yhteyttä – eloisaa, leikkisää, kaihoisaa tanssia, johon osallistuvat Isä ja Poika ja Henki. Tämä on iankaikkisesti jatkuvaa tanssia.
Peter Halldorf kirjoittaa, kuinka tuossa hersyvässä tanssissa, jossa Isästä syntynyt Poika lähettää Isästä lähtöisin olevan Hengen, luominen toteutuu kuin huimaavana kosmisena piruettina. Tässä luovassa liikkeessä Jumala luo myös itsestään kuvan ja samalla verrattomimman taideteoksensa: ihmisen. Ja ihminen kutsutaan mukaan tuohon jumalalliseen tanssiin.

Kolminaisuuden yhteys – Peter Halldorfin mukaan kutsumuksemme ihmisinä pääsee toteutumaan vasta kun tulemme vedetyiksi Jumalan kolminaisuuden elämänyhteyteen. Syvällä sisällämme on kaipuu päästä osalliseksi tuosta yhteydestä, jumalallisesta tanssista. Ihminen kuitenkin uskoo kykenevänsä tyydyttämään tuon kaipuun heittäytymällä mukaan muihin tansseihin.

Salattu ja pyhä, kutsu meitä lähempään tuntemiseesi. Tahdon tuntea Sinua aina vaan enemmän ja lähemmin, ja ikuisesti. – Kiitos rakas Jumala että kutsut meidätkin jumalalliseen tanssiin, yhä läheisempään yhteyteesi, tuntemiseesi. Kiitos Isä ja Poika ja Pyhä Henki. 

Lord of the Dance – Heath mount school choir

”Tanssin aamulla, kun maailma oli saanut alkunsa
tanssin kuussa ja tähdissä ja auringossa
ja tulin alas taivaasta
synnyin Betlehemissä ja tanssin maailmassa
tanssi, missä oletkin
olen Tanssin Herra, hän sanoi
minä johdatan teitä kaikkia, missä olettekin
johdatan teidät kaikki tanssiin, hän sanoi
tanssin kirjanoppineelle ja fariseukselle
mutta he eivät lähteneet mukaani
tanssin kalastajille, Jaakobille ja Johannekselle
he seurasivat minua ja tanssi jatkui
tanssin sapattina ja paransin halvaantuneen
pyhät ihmiset sanoivat että se oli häpeä
tanssin eräänä perjantaina kun taivas muuttui mustaksi
he hautasivat ruumiini ja luulivat että se oli loppu
mutta minä olen Tanssi ja jatkan tanssimista
he laskivat minut alas ja minä kohosin korkealle
olen Elämä, joka ei koskaan kuole
elän sinussa, jos sinä elät minussa
olen Tanssin Herra, hän sanoi”

Muita Salatun Jumalan pyhän tekstejä ovat Ps.95:1-2, 6-7,  4.Moos. 6:22-27, Jes.66:1-2 ja Ef.1:3-6 (7-10)11-14.