8.9.2025. Loppukesästä istuimme läheisteni kanssa paikassa, jonka kukkapenkissä kasvoi syysleimuja. Nokkosperhonenkin lehahti nauttimaan niistä. Mieleen muistui rakkaan mummuni puutarha, jossa kasvoi syysleimuja, Pidin aivan erityisesti niiden tuoksusta.

Jokin aika sitten ystäväni toi omasta puutarhastaan ihanan syysleimukimpun. Lapsuudesta tuttu tuoksu tulvahti aisteihini. Eilen vein jo terälehtiä karistavat kukat ulos, mutta jätin ne vielä ulko-oven viereen, jotta ohi mennessäni vielä voisin tuntea tuon tuoksun, joka vie minut oitis  mummuni ja muppani kesäpaikkaan, lapsuuteni paratiisiin.
Miten vahva vaikutus voikaan jollain tietyllä tuoksulla olla.  🌺🌺🌺🌺🌺🌺🌺

Taivaallinen tuoksu – On myös tuoksua, jonka lähdettä ei voi nähdä maallisin silmin.
Paavali kirjoittaa 2. kirjeessään korinttolaisille Kristuksen tuntemisen tuoksusta. Se on kaikkein kallisarvoisin tuoksu, sillä se kertoo Hänen läsnäolostaan. – Ja onko parempaa olotilaa kuin olla Hänen vaikutuspiirissään?
Jumalan läsnäolo ja kosketus on sielun syvin ja todellisin kaipuu.

🦋🦋🦋🦋🦋🦋🦋

Kirkkovuosikalenteri toteaa, että ’Ihminen on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Synti estää meitä tekemästä näin, mutta Jeesus voi antaa meille näkevät silmät, kuulevat korvat ja Jumalan tekoja ylistävän kielen. Jeesuksen teot todistavat hänen rakkaudestaan ja voimastaan auttaa hädässä olevia ihmisiä.’

Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin avuksi, ja sinä teit minut terveeksi.
Herra, sinä pelastit minut tuonelasta. Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään.
Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat, ylistäkää hänen pyhää nimeään!
Hänen vihansa kestää vain hetken, hänen hyvyytensä läpi elämän.
Illalla on vieraana itku mutta aamulla ilo.
Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, riisuit yltäni suruvaatteen ja puit minut ilon pukuun.
Siksi minä laulan sinulle kiitoslaulun, laulan koko sydämestäni enkä vaikene.
Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän nyt ja aina.
Ps. 30:3–6, 12–13

Nuo psalmin sanat ”Sinä teit minut terveeksi” tuovat mieleen niitä kertoja, jolloin Jumala on parantanut vaivojani, kun olen (psalmin sanoin) huutanut Häntä avuksi (= rukoillut) ja kun puolestani on rukoiltu. Joskus on lääkärikin kummastellut parantumista sairaudesta, joka ei yleensä parane ilman lääketieteellistä hoitoa. Niin paljosta saan kiittää Parantajaamme.

Jeesus on todella Parantajamme. Sen ovat kokeneet lukemattomat ihmiset joka puolella maailmaa, niin omalla kohdallaan kuin toisten puolesta, rukoiltuaan Jeesuksen nimessä,
Aina parantumista ei kuitenkaan tapahdu, ja usein tarvitaan myös lääketieteen keinoja.
Näin omalla kohdallanikin. Vaikka koinkin, että Jumala hoiti polveni graavia nivelrikkoa monta vuosikymmentä ja vaikka vaikka viime vuonna rukoilin oikein kovasti ihmeparantumista, jottei tarvitsisi mennä leikkaukseen, niin kyllä se tekonivel lopulta piti ottaa.
(Mutta onhan kyllä nyt niin ihanaa, kun voi kävellä kivuttomasti.)    

**********************

Se, miksi joku ei parane vaikka omaisi kuinka vahvan uskon tahansa ja vaikka kuinka monet rukoilisivat hänen puolestaan, on Jumalan salattua mysteeriä, jota me ihmiset emme voi ymmärtää.
Esimerkiksi vahva uskon mies, pastori ja poliitikko Antero ’Mooses’ Laukkanen, josta pidettiin ja jota arvostettiin yli kirkkokuntien ja puolueiden rajojen. Hyväntuulinen, positiivinen siltojenrakentaja ja köyhien puolestapuhuja. Hän sairastui ALS:iin, ja uskoi loppuun saakka, että Jumala voisi hänet parantaa, jos se olisi Hänen suunnitelmissaan.

Hän ei kuitenkaan parantunut, vaikka lukemattomat ihmiset rukoilivat hänen puolestaan. Minäkin rukoilin oikein kovasti, koska ajattelin, että hänellä olisi vielä niin paljon annettavaa Jumalan valtakunnan työssä, ja ajattelin myös miten vahva todistus Jumalan parantavasta voimasta hänen parantumisensa olisi ollut kaikille.
Mutta hänen parantumisensa ei kuitenkaan kuulunut Jumalan suunnitelmiin.   

Haaveena Antero Laukkasella oli lähteä yhdessä vaimonsa kanssa Kiinaan lähetystyöhän eduskuntatyönsä päätyttyä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Jumala kutsui hänet taivaan kotiin.
Hän puhui avoimesti syvän pettymyksen ja surun tunteistaan, kun parantumista ei tapahtunutkaan. Uskon että hän halusi antaa esimerkin muille siitä, että Jumalalle voi ja saa ilmaista kaikki tunteensa, Hän kyllä kestää ne.
Ja että kaikki loppujen lopuksi on Hänen käsissään.

Mooses sanoi Herralle: ”Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli.” Herra sanoi hänelle: ”Kuka on antanut ihmiselle suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö juuri minä, Herra? Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa.”
2. Moos. 4:10–12

***********************

Tällaisen luottamuksen Jumalaan on Kristus saanut meissä aikaan. En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.
2. Kor. 3:4–6

Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ”Effata.” Se merkitsee: aukene. Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi.
Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ”Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.”
Mark. 7:31–37

Jeesus parantaa ihmisiä tänäkin päivänä Henkensä kautta kuuroja, sokeita, halvaantuneita, eri taudeista kärsiviä. Mietin, miten paljon enemmän parantumisia saisimmekaan nähdä, jos sellaisetkin ihmiset uskoisivat tämän, joiden on vaikea uskoa mihinkään nk. yliluonnolliseen.

Mietinmyös, miten monenlaisten hoitomuotojen vaikutuksiin uskotaan mieluummin kuin siihen, että Jumalan Poika voi ja haluaa auttaa ja parantaa Pyhän Henkensä kautta tänä päivänä ihmisiä, kuten Hän teki 2000 v. sitten. Jos joku olisi kertonut minulle siitä 1990-luvulla, olisin todennäköisesti jättänyt monenlaiset new age -kurssit ja -opinnot väliin ja halunnut niiden sijaan oppia tuntemaan tämän puhtaimman ja vahvimman parannusmuodon – rukouksen.     

Sekin ihmetyttää ja surettaakin minua, että jopa monet papit ovat kertoneet, etteivät usko evankeliumien kuvaamiin ihmeparantumisiin ja muihin Jeesuksen tekemiin ihmeisiin.
Kunpa heillä olisi tilaisuus matkata esim. Afrikkaan ja nähdä omin silmin, kuinka ihmiset paranevat, kun heidän puolestaan rukoillaan Jeesuksen nimessä. Silloin ’Effata’, heidän silmänsä aukenisivat näkemään Jumalan todellisuutta, ja koko heidän maailmankuvansa voisi muuttua.