Hyvin – Hyvin käy sen, joka on armelias ja lainaa omastaan muille, sen, joka aina toimii oikeuden mukaan. Oikeamielinen ei koskaan horju, hänet muistetaan ikuisesti.
Ei hän pelkää pahoja viestejä vaan luottaa vakain mielin Herraan. Hän on vahva ja rohkea, ei hän pelkää, ja pian hän katsoo voittajana ahdistajiinsa. Hän antaa avokätisesti köyhille, hän toimii aina vanhurskaasti ja kulkee pystyssä päin. (Ps. 112: 5-9)

Hyvän tahtomista – Daavid tuli ulos luolasta ja huusi Saulin perään: ”Herrani, kuningas!” Kun Saul kääntyi katsomaan taakseen, Daavid kumartui kunnioittavasti maahan saakka ja sanoi Saulille: ”Miksi kuuntelet ihmisten puheita, kun he sanovat: ’Daavid tahtoo sinulle pahaa’? Nyt voit omin silmin nähdä, että Herra jätti sinut tänään luolassa minun käsiini. Mieheni neuvoivat minua tappamaan sinut, mutta minä säästin sinut ja sanoin: ’En voi kohottaa kättäni kuningastani vastaan, sillä hän on Herran voideltu.’ Katso nyt, isäni, katso viittasi lievettä, joka on kädessäni! Koska leikkasin liepeen viitastasi mutta en tappanut sinua, täytyy sinunkin ymmärtää, etten tahdo sinulle pahaa enkä kapinoi sinua vastaan. Minä en ole rikkonut sinua vastaan, mutta sinä väijyt minua ja tahdot viedä minulta hengen.
Kun Daavid lopetti puheensa, Saul sanoi: ”Poikani Daavid, sehän on sinun äänesi!” Ja Saul puhkesi itkuun ja sanoi Daavidille: ”Sinä olet oikeassa, minä väärässä! Olet tehnyt minulle pelkkää hyvää, mutta minä olen maksanut sen sinulle pahalla. Sinä olet tänään osoittanut, että tahdot minulle vain hyvää. Kun Herra luovutti minut sinun käsiisi, et tappanut minua. Kun joku kohtaa vihollisensa, hän ei päästä tätä suosiolla pois. Palkitkoon Herra sinulle hyvän työn, jonka tänään olet tehnyt minulle! Nyt tiedän, että sinusta tulee kuningas ja että Israelin valtakunta pysyy lujasti käsissäsi.”   (1. Sam. 24: 9-12, 17-21)

Se kunnioitus, rakkaus ja uskollisuus, jota Daavid tunsi Jumalaa kohtaan, heijastuu myös siihen, miten hän suhtautuu Jumalan voitelemaan kuninkaaseen. Vaikka Saul halusi surmata Daavidin, Daavid säilytti lojaalisuutensa tätä kohtaan.
Jumala oli valinnut Daavidin, hyväsydämisen, vilpittömän ja rohkean nuorukaisen, Israelin kuninkaaksi jo hänen ollessaan paimenpoikana. Tämä ei itse koettanut tavoitella valtaa eikä käyttänyt tilaisuutta hyväksi kiirehtiäkseen kruunaamistaan. Hän palveli Jumalaa ja kuningasta niin kuin parhaiten osasi.
Niin  Jumalan valitsemia kuninkaita kuin olivatkin, Saul ja Daavid, kummallakin oli heikkoutensa. Saul sortui vainoharhaisuuteensa, Daavidin sai lankeamaan intohimoinen rakastuminen.

Myöhemmin, kun todellinen Kuningas oli tullut maan päälle, ilmentänyt jumalallisen kirkkautensa ja opettanut Taivaan valtakunnasta, eräs toinen Saul alkoi vainota Hänen seuraajiaan. Ylösnoussut Kristus ilmestyi hänelle kysyen: “Saul, Saul, miksi vainoat minua?”  – Saul ei vain katunut, vaan hänestä tuli yksi uskollisimmista ja rohkeimmista Kristuksen apostoleista ja todistajista.
Tämä Saul, myöhemmin Paavali, puhuu kirjeissään  epätäydellisyydestään ja heikkoudestaan. Myös Jeesuksen opetuslasten luonteenpiirteet on kuvattu ihan kaunistelematta evankeliumiteksteissä ja Apostolien teoissa. – On kuin meille näytettäisiin näiden henkilöiden kautta että me kaikki, heikkouksinemme ja virheinemme, kaikki jotka vain haluamme, saamme palvella Jumalaa. Hän kutsuu meitä, epätäydellisiä ihmisiä palvelemaan Häntä, joka on täydellinen.
Toiveenaan on tietty, että teemme hyviä ratkaisuja ja valintoja elämässämme, ja että kohtelemme lähimmäisemme hyvin ja oikein, parhaan taitomme mukaan. Eikä meidän tarvitse toimia omin voimin; meille on annettu arvokas Auttaja, Pyhä Henki.

Teoin, totuudessa – Tämä on se sanoma, jonka te alusta alkaen olette kuulleet: meidän tulee rakastaa toisiamme. Me emme saa olla sellaisia kuin Kain, Pahan lapsi, joka tappoi veljensä. Ja miksi hän tappoi tämän? Siksi, että hänen omat tekonsa olivat pahoja mutta hänen veljensä teot oikeita. Älkää ihmetelkö, veljet, jos maailma teitä vihaa. Me rakastamme veljiämme, ja siitä me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään. Joka ei rakasta, pysyy kuoleman vallassa. Jokainen, joka vihaa veljeään, on murhaaja, ja te tiedätte, ettei iankaikkinen elämä voi pysyä yhdessäkään murhaajassa. Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Samoin olemme me velvolliset panemaan henkemme alttiiksi veljiemme puolesta. Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä?  Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.  (1. Joh. 3: 11-18)

Alla olevassa evankeliumissa Jeesus korottaa rimaa: älkää rakastako vain niitä, joita teidän on helppo rakastaa; rakastakaa myös niitä, joita pidätte vihollisinanne.

Love your enemies – Rakastakaa vihollisianne (Luuk. 6.)

“Mutta rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää ja lainatkaa. Älkää saattako ketään epätoivoon, ja palkkionne on oleva suuri: te tulette olemaan Jumalan lapsia, sillä Hänkin on hyvä kiittämättömille ja pahoille. Siksi olkaa armollisia, kuten Isänne on armollinen, osoittakaa hyvyyttä kuten Isänne osoittaa hyvyyttä.
Siitä ihminen puhuu, mitä hänen sydämensä on täynnä. “

Siis täydellisiä…  – Jeesus sanoi:
”Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.”   (Matt. 5: 43-48)

Aurinko loistaa kaikille – Voi Jeesus, et sitten vähempää pyydä… että oltaisiin täydellisiä kuin taivaallinen Isämme… – no turha yrittääkään, voin huokaista ja tuumia että koko juttu nyt vaan on liian haastava minulle!
Tai sitten voin valita lukevani tuon valoisasti: Taivaallinen Isämme antaa aurinkonsa loistaa meille kaikille, huolimatta siitä millaisia olemme. – Voisinkohan minäkin harjoitella sitä, että se Valo, jonka Hän on sisääni antanut, voisi säteillä ihan jokaiselle ympärilläni, läheisilleni,  ystävilleni, tutuille… ja kaikille niille joita kohtaan, joko säännöllisesti tai satunnaisesti? – Huolimatta siitä, millaisia ajatuksia tai tunteita he minussa herättävät?

Voisinko olla virvoittavana sateena sille, joka on nääntymässä elämäntilanteensa painolastien  alle? Voisinko olla sen Rakkauden välittäjä, jota Jeesus opettaa ja jolla Hän haluaa meidät täyttää, jotta se auttaisi meitä tulemaan enemmän Hänen kaltaisekseen… ja toimimaan siten kuin meidän taivaallinen Isämme toivoo meidän toimivan?
– Kyllä, sillä minun ei tarvitse riippua omassa epätäydellisyydessäni, vaan voin katsoa Häneen, joka on täydellinen. Kiinnittää itseni – kaikkine heikkouksineni ja riittämättömyyksineni – Häneen, joka on vahva ja  oikeamielinen. Ja muistaa, että Hänen Henkensä vaikuttaa minussa! Hänen Valonsa ja Rakkautensa auttavat minua voittamaan kokemani pahat asiat. Ne ovat kuin puhdistusainetta katkeroitumista, itsesääliä, toivottomuutta, epävarmuutta, pelkoa, kostonhalua, vihaa tai muita sellaisia tunteita vastaan, joita väärinkohtelu voi herättää.

Kristuksen Rakkauden voima on vahvempi kuin omat kokemuksemme. Ja Hänen Valonsa ja Rakkautensa saa minussa tilaa sitä enemmän, mitä enemmän käännän huomioni omista tunteistani ja kokemuksistani siihen, mitä Hän on ja voi.
Mitä enemmän virittäydymme Jeesuksen tavoin kuuntelemaan ja seuraamaan Isän tahtoa elämässämme ja toiminnassamme, sitä enemmän Hänen Rakkautensa voi virrata kauttamme lähimmäisillemme. Voimme olla Kristuksen Rakkauden lähettejä, Hänen Valonsa välittäjiä – Voiko olla mitään kauniimpaa?

Jesus le Christ –  Taizé

“Jeesus Kristus, joka olet sisäinen Valo, älä anna pimeyteni puhua minulle,
Jeesus Kristus, sisäinen Valoni, anna minulle hyväksyvä Rakkautesi.”

Suomenkiel. versio:
“Niin loistat Kristus kuin aurinko meissä, pimeyden syyttävä ääni häädä pois.
Oi loista Kristus niin kirkkaana meissä, Sinulle sydän että aueta voi.”