29.10.2018. Tassut pysähtyvät ulko-ovelle, pikku kuono painautuu rappuseen, nuolaisu: mitä tämä on? Sitten riemullista hyppelyä: vaikken ymmärrä mitä tämä ylhäältä leijuva oikein on, joka tapauksessa tämä on kivaa, jännää, tutustumisenarvoista. – Hauvelin ensimmäinen lumikokemus.
On tuossa aina vain jotain niin sykähdyttävää, ajattelen katsellessani ikkunasta lumihiutaleiden tanssia ja jo valkeaksi värjäytynyttä maata. – Hauvan emännän ensilumikokemus.
Nyt vain nautin tämän päivän valkeudesta (ennen kuin haravoimattomat lehdet, pihalla makaavat, klapeiksi muuntumista odottavat koivupöllit, Sortti-asemalle vientiä kaipaava valtaisa risukasa ym. valtaavat ajatukseni). Ja päivitän blogin syksynlehdin. 🙂

Matteus församling ja Kulttuurikeskus Sofia järjestivät yhdessä niin antoisan viikonloppuseminaarin, että haluan jakaa siitä jotain tässä. Puhujana oli Peter Halldorf.
Kulttuurikeskus Sofian luentojen otsikot olivat: Profetian henki ja Jumalan paatos/vetoaminen historiassa ja nykyaikana, profetaalinen sana ja aidosti kuuntelevan yhteisön muotoutuminen ja toivon valitseminen elämäntapana kun maailmassa palaa. (Om ändå hela Herrens folk vore profeter” – Profetians ande och Guds patos i historia och nutid, ”Gång på gång har jag sänt mina tjänare profeterna – Det profetiska ordet och formandet av en genuint lyssnande gemenskap” ja  “Jag skall ge er en framtid och ett hopp” – Att välja hoppet som livshållning när världen brinner.)
Matteus församlingenin luennon aihe oli: Profeetta, nykyaika ja tulevaisuus – profetaalinen runous ja Jumalan sanan vaikutus… tai miten tuon  sanan patos nyt tässä yhteydessä kääntäisikään…? Paatos-sanalla kun on suomenkielessä negatiivinen sointi. (Profeten, samtiden och framtiden – Den profetiska poesin och Guds patos).
Lisäksi Peter saarnasi Matteus-kirkossa aamumessussa Jumalan valona olemisesta sekä iltamessussa otsikolla Säteilevä (Lysande).

Hippusia. Laitan tähän joitakin hajanaisia pikkuhippusia rikkaan viikonlopun anneista, vaikkeivät ne teekään oikeutta luentojen hengelle. Kaikki ranskal. viivoilla alkavat kappaleet ovat muistiinpanoistani Peter Halldorfin luennoilta ja saarnoista (ilman omia lisäyksiäni tai tulkintojani).

Matteus församlingenissa pitämässään luennossa Peter Halldorf käsitteli myös hengessään köyhiä ja puhdassydämisiä, taivasten valtakuntaa, pyhien yhteyttä ja pyhyyttä yleensä, joten liittyy sillä tavoin alla olevaan Pyhäinpäivän evankeliumitekstiinkin. (En kyllä edes yritä siteerata luennon loppupuolta, jossa Peter puhui jumalanpalveluksesta ja Eukaristiasta, sillä se oli jotain sellaista, mikä täytyy itse kuulla, livenä).

Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:
      ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
      Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.
      Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.
      Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.
      Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
      Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
      Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
      Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan:
      heidän on taivasten valtakunta.
    Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.”  (Matt. 5: 1–12)

– Maailman lauluja? Profeetat ovat runoilijoita, jotka saavat kansan laulamaan. Mistä tietää, lauletaanko maailman lauluja vai profetaalisia? Maailman laulut eivät anna toivoa.

– Profetia ja Jumalan ylistäminen kuuluvat aina yhteen. Jollei ylistystä ole, ihmiset menettävät sen vapauden, joka saatiin kun Mooses johdatti kansan orjuudesta vapauteen. Usein ei ymmärretä, kuinka paljon tähän vapauteen johdattamiseen itse asiassa liittyi ja liittyy.

– Varhaisessa vaiheessa saatu Jumalan voitelu ei ole tae: Kuninkaat Saul ja Daavid lankesivat kumpikin omalla tavallaan.
– Salomo oli viisas diplomaatti, mutta häntä ympäröinyttä valtavaa rikkautta ja loisteliaisuutta voi verrata nykyajan kulutusyhteiskuntaan: se ei koske(nut) kaikkia. Yhteisöllisyys, jollainen oli aiemmin yhdistänyt ihmiset toisiinsa silloin, kun varallisuutta oli vain vähän, menetettiin.

– Profetia magian sijaan – Profetia otti Israelissa varhaisten profeettojen aikoina harjoitetun magian paikan. Profetiassa ei käytetä mitään ulkoisia välineitä tai keinoja, kuten magiassa käytetään.
– Profeetalta vaaditaan täydellistä hereisyyttä ja läsnäoloa. Jollei profeetta pidä kaikkia aistejaan täysin valppaina, profetointiin sekoittuu ainesta hänen omasta alitajunnastaan.

– Profeetat osoittavat, mihin suuntaan tulevaisuus on kallellaan. Olennaista on miten se, mitä Jumala sanoo, liittyy siihen aikaan, mitä eletään.  Profetiat eivät ole irrallisia näkyjä.
– Aito profetia sisältää yhteiskunnallisten epäkohtien (korruptio, valtaapitävien vehkeilyt, omaisuudella keinottelu, ekonominen ja muu epäoikeudenmukaisuus, omahyväinen kansallismielisyys jne.) kritiikin.

– Uskalla toivoa. Profeetat ilmoittavat, että Jumala ei koskaan hylkää/luovuta (ger aldrig upp). Trump ja Putin eivät ole maailman kohtalon määrittelijöitä, sillä se on Jumalan käsissä. Uskalla toivoa, että Jumala välittää maailmastaan.

– Pyhän kätkeytyminen. Jumalaa ei voi sijoittaa/rajata yhteen paikkaan (på en plats). Jumala voi sekä kätkeytyä että ilmentää itsensä. Se, että Jumala kätkeytyy, suojaa pyhyyden trivialisoinnilta.
– Jumala ei ole jotain, jonka kautta tai avulla saadaan t. saavutetaan jotain (Gud är inte tillgång) vaan Jumalalle kuulutaan.
– Jeesuskaan ei suostunut siihen, että yritettiin asettaa Jumala paikoilleen.

– Jumalan silmin: “Jollemme näe maailmaa Jumalan silmin, emme tiedä mitään Jumalasta”, sanoi eräs juutal. nykyajan profeetta. Missä ovat ne profeetat, jotka näkevät maailman Jumalan silmin?

– Profeetta nojaa Jumala sydäntä vasten. Profeetan ominaisuuksiin kuuluu herkkyys/rakastavuus, oikeudenmukaisuus ja oikeamielisyys/vanhurskaus (ömhet, rättvisa och rättfärdighet).

–Jumala ei sulje mitään ovea avaamatta jotain ikkunaa.

– Armollisuus ja osattomat: Jeremia osoitti, että kun armollisuus hylätään, siitä kärsivät ne, joilla on vähiten.

– Hengessään köyhät: Rekabilaiset noudattivat kaikessa esi-isänsä opetuksia (elivät nomadeina teltoissa, eivät juoneet alkoholia, eivät viljelleet jne), eivät moraalisyistä, vaan silkasta uskollisuudesta esi-isäänsä Jonadabia kohtaan. He olivat ‘hengessään köyhiä’. Jumala siunasi heitä heidän kuuliaisen, tottelevan ja kuulolla olevan elämänasenteensa vuoksi. (Jer.35)

– Raamattu on Joku, ei jotakin, mitä tahansa (Bibeln är någon, inte något). Kun eläytyy Raamatun kertomuksiin, kun sukeltaa sisälle niiden draamaan, tapahtumiin – ei älyllisesti vaan ihmetellen – voi kuulla Herran puhuvan.

– Radikaali ihmettely (radikal förundran) tuo Jumalan läsnäoloon. Se on tärkeintä mitä voi olla, sillä silloin Pyhä Henki on elämässä mukana.

– Raamattu ja taivas. Juutal. tradition mukaan Raamattu on tullut taivaasta ja taivas tulee Raamatusta. (Bibeln är från himmelen, och himlen är från Bibeln.)

– Kristuksen läsnäolo: Vanhassa Testamentissa Kristus on alituisesti (oavbrytet) läsnä. “Jo ennen kuin Abraham syntyi – minä olin.” (Joh.8:58)
– Kristuksen Henki puhuu Raamatussa. Kun tätä kuuntelee raamatunkertomuksissa, niistä tulee eläviä.

– Puhdas sydän: Kuinka tietää, onko jollain puhdas sydän? – Iisak Niniveläinen sanoi: “Kun ei näe ketään ihmistä epäpuhtaana, silloin itsellä on puhdas sydän.” Iisak Niniveläinen oli radikaali ekumeenikko, joka tarjoaa myös haasteita. Peter Halldorf: “Siitä huolimatta, heikkonakin, haluan valita tämän tien.”

– Kirjaimesta tai Hengestä: Jos lähtee liikkeelle kirjaimista, siinä vahvistuvat vain omat käsitykset. Kun lähdetään Hengestä, yhdessä, voi löytää ykseyttä myös opillisissa asioissa.

– Valitsenko: Kun tuntuu ettei ole mitään aihetta toivoon – valitsetko toivon?
Albert Camus: “En usko, mutta valitsen sen, että uskon.”
Profeetta sanoo, että voi valita uskovansa Jumalan lupauksiin.

– Profetiat nykyajasta: Jeremia ja Hoosea profetoivat ajasta, jota nyt elämme; kun linnut vaikenevat ja kalat kuolevat vesistöissä. Melkein puolet maailman miljoonista pakolaisista on joutunut lähtemään kotiseudultaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien seurausten takia. Meret ovat muuttuneet muovijätemeriksi (jne).

– Henki ja aine eivät ole erotettavissa toisistaan. Tätä osoittaa myös se, kuinka Jumala itse tuli aineeksi, syntyi ihmiseksi.

– Kristillisen uskon päämäärä on tehdä maailma sellaiseksi, jossa vallitsee oikeamielisyys (rättfärdighet); tehdä maailma paikaksi, jossa on hyvä asua.

– Mistä tunnistaa oikean profeetan?  Puheesta, joka
1. saa ajattelemaan tulevaisuutta kadottamatta toivoa
2. auttaa tunnistamaan syyllisyyden moralisoimatta
3. johtaa luottamaan Jumalan uskollisuuteen ja sen tuomaan lohtuun.

– Rakkaudenliekit. Me voimme sammuttaa rakkaudenliekkejä, mutta Jumalan Rakkaus ei koskaan sammu.

– Profeettojen äänet vaikuttavat enemmän kuin vain mieleemme: ne vaikuttavat käsiimme, toimintaamme. Profetia antaa rohkeutta ja toimintakykyä. Hyvä käsi on toivomme; se valmistaa maata, jossa oikeudenmukaisuus asuu.
– Profeetta itkee Israelin kanssa, mutta samalla suhtautuu kriittisesti sen poliittisiin ym. päätöksiin, niin nyt kuin Jeremiaan aikana.

– Usko on aina suhde. Toiset puhuvat hengellisyydestä, veljet ja sisaret puhuvat uskosta. Usko on aina suhde. Se lähtee itsestä kohti sitä, jonka kohtaa.  (Tron går ut från sig själv mot den man möter.)

– Hengellisyydessä (andlighet) korostuvat omat mielihalut, kokemusten kaipuu, oma hyvä. Luullaan, että ne tuovat lohdun. Hengellisyys etsii elämyksiä; ne voivat olla harhaanjohtavia. Hengellisyys vetäytyy käsitteisiin.

– Usko on absoluutti, ehdoton (absolut), ilman omia preferenssejä.

– Jumalan läsnäolo Sanassa on paljon tärkeämpää kuin opinkappaleet.

– Maailman Valo meissä – kristitty lukee Raamattua Pääsiäisen valossa: Kristus on aina läsnä.  Kristus tulee meissä maailman valoksi. Tähän heittäytyminen vaatii uskallusta.

Pyhä paikka – Su ip:n luento Matteus församlingenissa, jossa Peter puhui mm. pyhästä paikasta ja jumalanpalveluksen ja Ehtoollisen syvemmästä merkityksestä, oli niin vaikuttava ja Pyhä niin vahvasti läsnä, että muistiinpanoraaputuksista jotain siitä tähän laittaminen ei vaan tunnu minusta oikealta.
Kun Pyhä Henki on vahvasti läsnä, sanat jotka kuulee, vaikuttavat syvästi. Tuon luennon aikana  tuntui kuin taivasten valtakunta olisi laskeutunut keskuuteemme.

Hieno juttu olisi, jos myös suomenkiel. ev.lut. kirkko (tai Hgin yliopisto tai jokin muu taho) kutsuisi Peter Halldorfin pitämään kaikille avoimen seminaarin jumalanpalveluksesta ja Pyhästä Ehtoollisesta. Simultaanitulkkaus (korvakuulokkein) olisi loistojuttu.
Kulttuurikeskus Sofiassa ort. pappi, rovasti Mikael Sundkvist tulkkasi kokoavasti ja tosi tiivistetysti Peter Halldorfin luennot. Vaativa tehtävä koota lyhyeen niin runsaat ja pitkät luento-osuudet, mutta kauniilla ja hienolla tavalla hän sen hoiti.
Matteus församlingissa ei ollut tulkkausta. Varmaan sillä, ettei tullut keskeytyksiä, oli oma vaikutuksensa siihen, että Henki pääsisi vapaasti virtaamaan, suoraan kuuntelijoiden sydämiin.

Toivossa – Peter Halldorfin seminaari jumalanpalveluksesta ja Ehtoollisesta voisi tuoda lisää syvyyttä ja Pyhän läsnäoloa kirkkomme messuihin ja niihin osallistuville (niin messuntoimittajille kuin seurakuntalaisille). Voisikohan sellaisen toteuttaa? – Toivossa on hyvä elää. Valitsen toivon. 🙂

Counting Every Blessing – Rend Collective

“Olin sokea, nyt näen värit
olin kuollut, nyt elän ikuisesti
olin epäonnistunut, mutta Sinä olit lunastajani
olen tullut siunatuksi ilman määrää
olin eksyksissä, nyt olen Isän löytämä
olen muuttunut raunioista aarteeksi
minulle on annettu toivo ja tulevaisuus
lasken jokaisen siunauksen
päästän irti ja luotan kun en vielä näe
olet hyvä minulle kaikkina aikoina
olit varjojen laaksossa, olit surujeni syvyyksissä
olet voimani, huomisen toivoni
minua on siunattu vailla määrää
hyvyytesi etsii minua, sydämesi sykkii minulle
kaikkina päivinäni muistan armosi
myrskyissä ja puhureissa
ylistän iäti Sinun hyvyyttäsi
pimeässäkin, kun minuun sattuu
Sinä olet hyvä minulle, aina”