Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.
Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.
Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. (1. Kor. 13)
‘Kaikki rakkaudesta’ on kokoelma kirkkoisä Augustinuksen (354-430) saarnoja 1.Johanneksen kirjeestä. Eräässä niistä hän suuntaa sanansa erityisesti nuorille. Eräs lause tiivistää paljon asiaa muutamaan sanaan: ‘Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa.’
Tieto paisuttaa – Augustinuksen toteamuksesta tulee mieleen. miten kiihkeästi usein otetaan kantaa sellaisiinkin asioihin, joiden todenperäisyyttä ei tiedetä. Kuullaan jokin asia, eikä kestä aikaakaan, kun se leviää ja paisuu arvaamattomiin mittoihin.
Joissain asioissa olisi erityisen tärkeää, että vastaanottamamme tieto on oikeissa mitoissaan eikä paisuteltua.
Muistan miten järkytyin kun 18-vuotiaana Lontoossa ollessani uutisissa kerrottiin, että Neuvostoliitto on hyökännyt Prahaan. Tieto levisi kulovalkean tavoin, vaikkei ollut vielä internetiä eikä kännyköitä. Ranskalaiset opiskelijakaverini sanoivat palaavansa heti kotimaahansa – osallistuakseen siellä puhjenneisiin mielenosoituksiin.
Oma ensireaktioni oli huoli, miten Suomen nyt käy. Pitäisikö palata kotimaahan, jos rajat vaikka kohta sulkeutuvat? Mutta miten palaisin, kun lentolippuni päivämäärää ei voinut aikaistaa, eikä minulla ollut rahaa uuteen paluulippuun.
Tätä kirjoittaessa (22.2.22) nuo sanat ‘Tieto paisuttaa’ tuntuvat erityisen merkityksellisiltä. Itänaapurin johtaja lähetti eilisiltana sotilasjoukkoja Itä-Ukrainaan, todeten että he “lähtevät turvaamaan rauhaa”. – Muu maailma koettaa parhaansa mukaan tulkita saamistaan tiedoista, mikä on paisuttelua, mikä tositoimia merkitsevää.
Tänään ilmeni, että sotajoukot ovat jo edenneet itsenäiseksi julistettuja Itä-Ukrainan separatistialueita pitemmälle. Näyttää siltä, etteivät länsimaiden pakotteet pysty pysäyttämään tilanteen kehittymistä pahemmaksi Ukrainassa.
Rakkaus rakentaa – Eivät kaiu itänaapurin johtajan mielessä tai sydämessä Paavalin sanat: ‘Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan…’
Rakas Jumala, taas kerran olemme tilanteessa, jossa tämä maanosamme tarvitsee Sinun Rakkauttasi. Rakkauttasi, joka rakentaa. Rakkauttasi, joka luo rauhaa ympärilleen ja sydämiin.
Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille: ”Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.” Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti.
Kun Jeesus lähestyi Jerikoa, tien vieressä istui sokea mies kerjäämässä. Kuullessaan, että tiellä kulki paljon väkeä, mies kysyi, mitä oli tekeillä. Hänelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli menossa siitä ohi. Silloin hän huusi: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!” Etumaisina kulkevat käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: ”Daavidin Poika, armahda minua!” Jeesus pysähtyi ja käski tuoda hänet luokseen. Mies tuli, ja Jeesus kysyi häneltä: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?” Mies vastasi: ”Herra, anna minulle näköni.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Saat näkösi. Uskosi on parantanut sinut.” Siinä samassa mies sai näkönsä, ja hän lähti seuraamaan Jeesusta ylistäen Jumalaa. Ja kaikki, jotka näkivät tämän, kiittivät ja ylistivät Jumalaa. (Luuk. 18:31–43)
Jeesus puhuu opetuslapsilleen rankkoja sanoja siitä, mitä hänelle tullaan tekemään; niin rankkoja että ne menevät täysin yli heidän ymmärryksensä. Se on minusta aika ymmärrettävää: kuka kestäisi kuulla, että itselle rakas ja tärkeä ihminen joutuisi kokemaan tuollaista?
Mutta samalla heiltä jää kuulematta toivonsanoma: ylösnousemus kolmantena päivänä.
Eilen tuli mieleen, kuinka Jeesus kutsui Herodesta vanhaksi ketuksi. Mietin, kutsuisikohan Jeesus myös Putinia vanhaksi ketuksi.
Tänä aamuna (24.2.) uutiset kertoivat sen, mitä ei olisi toivonut tapahtuvaksi: Venäjä on aloittanut aseellisen sodankäynnin Ukrainassa. Putin on aina mielestäni ollut viekas kettu, joka pelaa omaa peliään paljastamatta, mitä hänen päässään todellisuudessa liikkuu. Nyt hän paljasti korttinsa,
Muu maailma on ilmaissut vahvasti tuomitsevansa Venäjän toiminnan. Mutta paljonko Venäjään suunnatut pakotteet auttavat Ukrainaa?
Rukoillaan Ukrainan kansan puolesta.
Oikaisu yllä olevaan: tarkistin Raamatusta Jeesuksen sanat. Ei hän kutsunutkaan Herodesta vanhaksi, vaan pelkäksi ketuksi:
“Menkää ja sanokaa sille ketulle: ‘Tänään ja huomenna minä ajan ihmisistä pahoja henkiä ja parannan sairaita, ja kolmantena päivänä saan työni päätökseen.’ (Luuk.13:32)
Mitä haluat? – Ensi pyhän evankeliumissa Jeesus toimii juuri niin kuin hän tuossa yllä toteaa. Vaikka hän tiesi, mitä hänelle tultaisiin tekemään, hän keskittyi oman työnsä tekemiseen.
Sokea kerjäläinen huusi hänelle: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!”
Toiset käskivät häntä vaikenemaan, mutta sokea mies toisti pyyntönsä. Jeesus pysähtyi ja kysyi:
”Mitä haluat minun tekevän sinulle?”
”Herra, anna minulle näköni”, sanoi sokea mies. Johon Jeesus; “Saat näkösi. Uskosi on parantanut sinut.”
Uskon että Kristus haluaa kysyä myös meiltä: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?”
Hän odottaa, että käännymme Hänen puoleensa. Voimme tuoda Hänelle kaikki ajatuksemme ja tunteemme, koskivatpa ne sitten omaa elämäämme, tilannettamme, lähimmäisiämme tai maailmantilannetta.
Ensi sunnuntain, laskiaissunnuntain jälkeen laskeudutaan kirkkovuoden mukaan pääsiäispaaston aikaan. Paasto voi tarkoittaa myös sitä, että luopuu jostain tekemisestä ja keskittyy enemmän rukoilemiseen kuin aiemmin.
Ajattelen, että nyt rukouksiamme tarvitaan aivan erityisesti, rauhan rukouksia. Rukoillaan rauhaa maailmaan ja omiin sydämiimme.
Rauhan ajatuksia – Mieleen tulivat nämä sanat Jeremian kirjasta:
‘Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.’ (Jer.29:11)
Rakas Jumala, anna Sinun rauhan ajatustesi voittaa ne tuhoisat mielenliikkeet, jotka saavat aikaan vain pahaa. Suojele ja varjele ukrainalaisia. Auta heitä kääntymään rukouksin Sinun puoleesi. Kuule myös meidän rukouksemme, kun huudamme tai huokaamme: ”Jeesus, armahda meitä!”
Jeesus Kristus – Mielessä on viime päivinä ollut edesmenneen hengellisen ohjaajani opettama rukousmeditaatio, jonka keskiössä ovat sanat Jeesus Kristus.
Kun hengitän rauhallisesti ja toistan mielessäni Rauhanruhtinaan maanpäällistä nimeä Jeesus sekä Hänen taivaallista arvonimeään Kristus, laskeutuu ja leviää ihmeellinen rauha mieleeni, sydämeeni ja koko olemukseeni. Hänen nimessään on voima, Hänen voimansa, rauhan voima.
Ukrainalaisten laulu – Joskus aiemmin, kun Ukrainassa oli kriisi (v. 2014) laitoin blogiin lauluvideon, jossa ukrainalaiset nuoret lauloivat ukrainankielellä laulun “How We Need The River”. Olisin halunnut laittaa sen tähän, mutten löytänyt. Sen sijaan löysin alla olevan.
Glorify Your Name – Hillsong Kiev –ukrainalaisnuoret laulavat
“Elän ylistääkseni Sinua Herra
Kirkkauden Kuningas, joka annoit minulle elämän
annoit minulle siivet, joilla lentää
Sinä olet pyhä, Taivas ja maa julistavat kunniaasi
Nyt ja ainiaan, ylistän Sinun nimeäsi“
Laskiaissunnuntain muut tekstit ovat Ps. 31:2–6 ja Jes. 58:1–9.