Rakastatko?

24.4.2017      

Rakastatko minua Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?” ”Rakastan, Herra”, Pietari vastasi, ”sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Ruoki minun karitsoitani.”
Sitten hän kysyi toistamiseen: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?” ”Rakastan, Herra”, Pietari vastasi, ”sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Kaitse minun lampaitani.”
Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: ”Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?” Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: ”Olenko minä sinulle rakas?”, ja hän vastasi: ”Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Ruoki minun lampaitani. Totisesti, totisesti: Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo.”

    Näin Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Sitten hän sanoi: ”Seuraa minua.”  
(Joh. 21: 15-19)

Olisikohan niin, että meille on tärkeämpää se, kuinka meitä rakastetaan kuin se, kuinka me rakastamme? Tai jollei nyt aina, niin yleensä… tai ainakin joskus…
Sanotaanhan, että se on meitä kaikkia ihmisiä yhdistävä tarve: saada tuntea olevansa rakastettu. 

Yllä olevassa evankeliumikohdassa Jeesus osoittaa, kuinka tärkeää Jumalalle on, rakastammeko Häntä, ja millä tavoin.
Jeesus kysyy Pietarilta kolmasti, rakastaako Pietari häntä.
Olen jostain lukenut, että Jeesus käytti jokaisessa kysymyksessään eri merkityksen sisältävää rakkaus -sanaa. En tiedä, miten oli Jeesuksen käyttämässä aramean kielessä, mutta kreikankiel. Raamattuni mukaan 2 ensimmäisellä kerralla Jeesus käyttää agapé -sanaa, ja kolmannella phileo -sanaa.

Agapé ja phileo – Em. kirjaan kuuluvassa sanakirjassa selitetään näiden kahden sanan eroa kokonaisen sivun verran. Tiivistetysti: agapé -rakkaudesta puhuttiin kun tarkoitettiin rakkautta Jumalaa kohtaan, tai esim. kehotuksessa rakastaa vihollistaan. Phileo -rakkaudella kuvattiin ystävän rakkautta.
Mielenkiintoinen pointti minusta on tämän selityssanakirjan esittämä näkemys, että Jumala kyllä voi kutsua meitä ystävikseen ja sanoa olevansa meidän Ystävämme, mutta me emme voi sanoa olevamme Hänen ystäviään.
Perusteluna esitetään että – toisin kuin Hänen Rakkautensa meitä kohtaan – meidän rakkautemme Jumalaa kohtaan on häilyvää. Tämä näkyi Pietarissakin, joka ennen Jeesuksen vangitsemista sanoi: “Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään vaikka vankilaan tai kuolemaankin.” Ja jo seuraavana aamuna, Jeesuksen ollessa vangittuna, kielsi kolmasti edes tuntevansa Jeesusta.

Rakkaus joka johtaa tekoihin – Itselleni tulee noista Jeesuksen kysymyksistä mieleen kuitenkin se, että Jeesukselle tässä rakkaus -tentissä ei näytäkään olevan kyse niinkään rakkaudesta tiettynä tunteen laatuna, vaan rakkaudesta, joka johtaa tekoihin.
Pietari oli action man. Siksi varmaan Jeesus puhui juuri hänelle nuo sanat. Toiset rannalla olleet opetuslapset kuulivat varmaan kuitenkin, ja jäivät ehkä miettimään: koskeeko tuo siis vain Pietaria? Voidaanko me jäädä tänne kalastamaan ja antaa Pietarin hoitaa homma?
Sitä miettii nykyäänkin moni Jeesuksen seuraaja: voisinko rakastaa Vapahtajaani vain itsekseni hiljaa, vai pitäisikö rakkauteni näkyä ja kuulua muille? Onko Hänen tahtonsa myös minun kohdallani, että kerron toisille uskostani?

Vapahtajamme, kiitos että rakastat meitä heikkoudestamme, erehdyksistämme, arkuudestamme, peloistamme ja puutteistamme huolimatta. Opeta meitä rakastamaan Sinua niin kuin Sinä tahdot meidän Sinua rakastavan. Niin että puheemme ja tekomme ilmentäisivät rakkauttamme Sinun toivomallasi tavalla. 

This is Love – Sanctus Real (loppupuolella kohta, joka otti korviini poikien intaantuessa, mutta sanojen vuoksi laitan tämän kuitenkin)  

“Sinut tarkoitettiin olemaan enemmän kuin uskonnollinen ihminen
joka vain kulkee tämän vieraan maan halki
et maista, kosketa tai edes tunne
jottet tulisi juuri siksi mitä pelkäät
mutta etkö tiedä että rakkaudessa
pelko ei voi levätä, siinä kaiken pelon on väistyttävä
joten se mitä vain tunnet todistaa
että unohdat mitä Hän kutsui sinut tekemään
tämä on rakkautta, niin tämä on rakkautta:
se parantaa murtuneet sydämet, vapauttaa vangitut
kulkee ylimääräisen virstan matkan vihollisiesikin vuoksi
tämä on rakkautta, ettei tuomitse eikä väittele
tai pyörittele kysymyksiä maailman palaessa edessämme
puhut vapaudesta muttet ole koskaan tuntenut vapautta
simppelisti – tiedätkö mitä rakkaus tarkoittaa?
se siirtää jokaisen vuoren, nielaisee meren
etsii joka kulman takaa löytäen sinut ja minut
tämä on rakkautta murtuneille, rakkautta eksyneille
rakkautta arpia saanneille, rakkautta, jonka hinta on maksettu
suuren valtameren kokoista rakkautta
jonka virroissa voit uida ikuisesti”

Muut tekstit: Ps. 23, Jer. 23: 1-4 ja 1. Piet. 5: 1-4