Aihearkisto: Yleinen

Sydämen puhetta Jumalan kanssa

21.5.2022. Keväisestä luonnosta voi nauttia kaikilla aisteilla niin monin tavoin. Itse nautin paitsi luonnossa liikkumisesta, sen vehmaudesta, tuoksuista ja väreistä. myös mehevänmaukkaiden ja terveellisen ruoka-ainesten keräämisestä. 
Voikukka, ilontuoja – Paraikaa kukkivat iloisen kullankeltaiset voikukat eivät ole ainoastaan ilahduttavaa silmänravintoa. Ne tekevät hyvää myös sisäisesti nautittuina. Ne ovat ihania värin ja vitamiinin lisiä esim. salaattiin. (Kannattaa poimia puhtailta paikoilta, tarpeeksi kaukana moottoriliikenteestä, kuten muutkin villiyrtit).
Voikukan nuppuja voi kuullottaa voissa/öljyssä. Auenneet kukat maistuvat sellaisinaan. Nuoret lehdet ovat myös monikäyttölisiä (lempein maku suorareunaisilla lehdillä). Lehtiä voi käyttää vaikka pesto-aineksena.
Voikukkaa voi lisätä keittoon, kastikkeeseen, muhennokseen, leivonnaisiin jne. Voikukka sisältää mm.  K-, B-, C- ja E vitamiinia sekä kalsiumia ja rautaa. Oikeaa voimaravintoa siis, suoraan luonnosta. 🙂 

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Toivoa – Voimia vie jo ihan se, kun lukee tai kuulee ukrainalaisten tilanteista. Miten he sitten itse jaksavat, maataan puolustavat, sodan keskellä elävät tai sieltä paenneet, perheistään eroon joutuneet lapset ja vanhemmat, sukulaiset ja ystävät?
Toivoa tarvitaan, se antaa voimia. Uskoa siihen, että kaikki muuttuu paremmaksi. 

Kun elämäntilanne tuntuu synkältä, tarvitaan vakuutusta siitä, että se ei ole pysyvä olotila, vahvistusta sille, että elämä muuttuu vielä valoisaksi.
Sen tiesi viisas ja rakas luokanopettajani Helmer Knutar (joka opetti luokkaamme 8 vuotta ja lähti sitten Saksaan pappisseminaariin).
Sanallisen kevättodistuksen lisäksi saimme luokanopettajan kullekin oppilaalleen kirjoittaman, tälle sopivan runon. Se tuli opetella ulkoa kesällä ja lausua syyslukukauden alussa luokalle.

Pilvet haihtuvat – Vanhoja papereita selatessani löysin pienen, taitetun paperin, johon Helmer oli kirjoittanut runon 9-vuotiaalle tytölle, jonka isä oli sen lukuvuoden aikana muuttanut pois kotoa. En itse muista tuolloin erityisesti surreeni vanhempieni eroa, mutta ope näki enemmän.
Runon otsikkona on ‘Pouta tulee’.

‘Kun pilvet harmaat haihtuvat / ja päivä usvat poistaa,
ja auringon kun kirkkahat / sätehet jälleen loistaa,
niin joka kukka hymyää / jo kesken kyyneleitä,
ja leivo jälleen livertää / ja lentää ilman teitä.
Ja päivän paistehessa maa / taas taivahansa kohtaa
ja koko lehto kimaltaa / ja jalohelmet hohtaa.’

Hymyillen, lämmöllä ja kiitollisuudella Helmer-opettajaani muistaen katselen tuota pientä kevätrunoa. Taidanpa jättää sen joksikin aikaa esille, paikkaan, jossa se osuu silmiini usein. Niin että valonsäteet pääsevät taas loistamaan ja haihduttamaan ylle kerääntyneet huolipilvet.   

Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli huutoni.
Hän veti minut ylös syvästä kuopasta, upottavasta liejusta.
Hän nosti minut kalliolle, antoi lujan pohjan askelteni alle.
Hän antoi suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalamme ylistykseksi.
Tämän kuulevat monet, tuntevat pyhää pelkoa ja turvaavat Herraan.
Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan, ei etsi apua pahan voimilta
eikä käänny niiden puoleen, jotka valhetta palvelevat.
Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi!
Sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme.
Minä haluan kertoa teoistasi – niitä on enemmän kuin voin luetella.  (Ps. 40:2–6)

Rohkaisun sanoja – Hän kumartui puoleeni, kuuli huutoni, veti minut ylös kuopasta/liejusta, nosti kalliolle… – miten vahvoja mielikuvia ja voimalauseita uupuneisiin, haasteellisiin tai surullisiin hetkiin tai elämänvaiheisiin!
Luojamme ajattelee ja haluaa parastamme. Sitä on vain joskus vaikea nähdä tai ymmärtää, varsinkin koettelevien tilanteiden tai aikojen keskellä. Mutta psalmin toteamus ‘Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan’ puhuttelee minua, hyvällä tavalla.
Jumala haluaa meidän turvautuvan Häneen, luottavan Häneen. – Monia kertoja olen ollut huomaavani, kuinka juuri sillä, että on luottanut Hänen apuunsa, on tuntunut olevan vaikutusta siihen, että asiat ovat lopulta kääntyneet hyväksi.   

Rauhan ajatuksia ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua, ja te löydätte minut! Koko sydämestänne te minua etsitte, ja minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra. Minä käännän teidän kohtalonne ja kokoan teidät kaikkien kansojen seasta, kaikkialta, minne olen teidät karkottanut. Minä tuon teidät takaisin siihen paikkaan, mistä minä vein teidät (Jer. 29:11–14) 

Rauhaa, hyvää tulevaisuutta ja toivoa  – niitä mekin tarvitsemme niin kovasti näinä aikoina. Tuntuu hyvältä tuo mitä taivaallinen Isämme on Jeremian kautta puhunut. Että Hänellä on  suunnitelmansa meitä varten. Ja ennen kaikkea, että Hän antaa tulevaisuuden ja toivon.
Myös niille lapsille, nuorille, vanhemmille ja isovanhemmille, jotka jotka ovat joutuneet lähtemään isänmaastaan hyökkäyssodan vuoksi.
Rakas Jumala, hoida heidän sisäisiä haavojaan ja tuo heidät turvallisesti takaisin kotimaahansa.  

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Toivon sanoja – Kun Ukrainan Kalush Orchestra voitti viime viikolla Euroviisut, yhtyeen perustaja ja keulahahmo Oleh Psiuk esitti toiveen, että ensi vuonna Euroviisut järjestetään  ”uudessa, yhdistyneessä, ja iloisessa Ukrainassa”. Yhtye ei halunnut voittoa itselleen, vaan kaikille ukrainalaisille. 

Kalush Orchestran kaikki jäsenet ovat osallistuneet sotatoimiin, ja yksi heistä jäi kisan ajaksi maanpuolustustyöhön. Kisojen jälkeen yhtye palasi kotimaahansa jatkamaan maanpuolustusta. Oleh Psiuk pyörittää 35 hengen vapaaehtoisjärjestöä, joka auttaa ukrainalaisia löytämään suojaa, kuljetuksia ja lääkkeitä.

Rukoillaan rauhaa Ukrainaan, Eurooppaan ja kaikkiin muihinkin maanosiin.  🙏💛💙🙏

Taivaassa ja maan päällä – Minä polvistun Isän eteen, hänen, jonka asemaa jokainen isän ja lapsen suhde taivaassa ja maan päällä kuvastaa. Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät.
    Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella, olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti. Aamen. (Ef. 3:14–21)

Vanhemman ja lapsen suhde – Voi tuntua aika ristiriitaiselta tuo mitä efesolaiskirje esittää: että taivaallisen Isän asema kuvastaa jokaisen isän ja lapsen suhdetta taivaassa ja maan päällä. Kyllähän sitä heti löytää vaikka kuinka paljon esimerkkejä, joiden perusteella voisi sanoa, että eihän tuo voi pitää paikkaansa. 
Itseäni auttaa tuossa kohtaa se, kun ajattelen että Jumala loi meidät omaksi kuvakseen (täydellisiksi siis), ja kuinka me maanpäälliset vanhemmat, äidit ja isät, olemme vain kalpea heijastus siitä, millaisiksi meidät alun perin on luotu ja miten meidän on tarkoitettu toimivan, myös lapsiamme kohtaan. 

Rakkaus elämän kasvupohjana – Tuo efesolaiskirjeen rukous, että Jumala voimistaisi sisäistä olemustamme, vahvistaisi kirkkaudessaan meitä Hengellään, tuntuu niin hyvältä. Sitähän me tarvitsemme, jatkuvasti.
Samoin niin merkittävältä tuntuu tuo, kuinka Kristus asuu sydämissämme, kun uskomme että rakkaus on elämämme perustus ja kasvupohja.  

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Jeesuksen antama rauha – Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
    ”Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.
    Olen puhunut tästä teille vertauksin. Tulee aika, jolloin en enää käytä vertauksia vaan kerron teille avoimesti kaiken Isästä. Sinä päivänä te esitätte pyyntönne minun nimessäni, enkä minä enää sano, että käännyn Isän puoleen teitä auttaakseni. Rakastaahan Isä itse teitä, koska te olette rakastaneet minua ja uskoneet, että olen tullut Jumalan luota. Isän luota minä olen lähtenyt ja tullut tähän maailmaan, ja nyt minä jätän maailman ja menen takaisin Isän luo.”
    Opetuslapset sanoivat: ”Nyt sinä puhut selvin sanoin, et enää vertauksin. Me ymmärrämme nyt, että sinä tiedät kaiken eikä sinun tarvitse odottaa, että joku kysyy. Siksi me uskomme, että olet tullut Jumalan luota.”
    ”Nyt te kyllä uskotte”, sanoi Jeesus. ”Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin te joudutte hajalle, kuka minnekin, ja jätätte minut yksin. Yksin en silti jää, sillä Isä on minun kanssani. Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:23–33)

Isän rakkaus – Jeesus sanoi oppilailleen, että Isä rakastaa heitä, koska he ovat rakastaneet häntä ja uskonut, että hän on tullut Jumalan luota. Samoin Isä toivoo meidän kaikkien rakastavan Poikaansa, ja uskovan että Hän tuli Jumalan luota. Tuo on  omasta mielestäni ehkä helpoimmin toteutettavissa olevia Jumalan odotuksia tai toiveita meiltä lapsiltaan. 

Mutta se ei välttämättä ole kaikille helppoa, ainakaan aluksi. Olen huomannut, että ne joilla on lapsuudessa tai nuoruudessa ollut vaikea suhde maalliseen isäänsä, eivät ehkä niin helposti koe löytävänsä rakastavaa suhdetta taivaalliseen Isään. Tai Jeesukseenkaan. Voi olla vaikea luottaa miespuolisiin hahmoihin. 

Siksi kai Jumala ilmaisee niin VT:ssa kuin UT:ssa omaavansa myös äidillisiä puolia.
Minusta on aivan ymmärrettävää, että Jeesuksen äiti Maria on niin tärkeä erityisesti ortodokseille ja katolisille. Häntä muistetaan ja kunnioitetaan Jumalansynnyttäjänä ja Jeesuksen äitinä. Mutta jos on ollut haastava isäsuhde, voi olla helpompi lähestyä Jumalaa äidillisen hahmon kautta, Jeesuksen maailmaansaattajan kautta. Ajatellaan, että Maria ymmärtää vaikeuksissa olevaa, kärsivää ja surevaa, sillä hän joutui kärsimään niin paljon seuratessaan poikansa vangitsemista, tuomitsemista ja lopulta ristin juurelle saakka.   

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Lapset sodan armoilla – Miten toisenlaiset mittasuhteet omat kokemukseni vanhempieni erosta saakaan, kun ajattelen sotaa pakoon lähteviä lapsia, eroa juna- tai bussiasemilla, kun isät ovat hyvästelleet lapsensa ja vaimonsa, ja jääneet itse puolustamaan maataan!
Sen lisäksi, että sain tuntea olevani ‘isän tyttö’ edelleen vanhempieni erottua, Tiesin että isä oli aina olemassa minua varten, ja hän kävi usein tapaamassa veljiäni ja minua,

Lapsilla, jotka nyt ovat vieraassa maassa, ja joiden isät ovat jääneet puolustamaan maataan, ei ole varmuutta jälleennäkemisestä. Lisäksi monet heistä ovat vahvasti traumatisoituneita kokemustensa vuoksi. On sydäntä särkevää ajatella miljoonien pakon edessä toisistaan erilleen joutuneiden perheiden kohtaloa.
Rukoillaan heille, niin lapsille kuin heidän vanhemmillekin taivaallisen Vanhempamme lohduttavaa, rakastavaa ja parantavaa läsnäoloa.

Hän tuli julistamaan rauhaa teille, jotka olitte kaukana, ja rauhaa niille, jotka olivat lähellä. 
Hän on avannut meille molemmille pääsyn Isän luo yhden ja saman Hengen johdattamina.
(Ef.2:27-28)

Kristus lupasi jättävänsä meille rauhan, joka on tämän maailman tapahtumia ja tilanteita vahvempi. Oman Rauhansa. Sisäisen rauhan. Rauhan sieluumme, mieleemme, sydämeemme.  Tuon lupauksen puoleen voimme aina kääntyä. (Joh.14:27)

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Oodi äideille Kalush Orchestra‘n kilpailukappale ‘Stefania’,  jossa on yhdistetty kansanlaulua ja räppiä, oli alun perin omistettu yhtyeen raplaulaja Oleh Psiukin äidille, Stefanialle.
Sodan sytyttyä se omistettiin ‘kaikille urheille ukrainalaisille, kaikille äideille jotka suojelevat lapsiaan, kaikille jotka ovat antaneet henkensä vapautemme puolesta. Jokaiselle miehelle, naiselle, viattomalle lapselle’. – Sodalla Ukrainassa on monenlaiset kasvot, mutta äitiemme kasvot pitävät sydämemme elävinä pimeimpinä aikoina’ (tekstiä alla olevan videon lopusta).

Alla olevalla videolla äidit kantavat lapsia raunioiden keskeltä turvaan ja nostavat junaan. Videota on kuvattu useassa pommitetussa kaupungissa.
(Keveämmän version voi kuunnella ja katsoa euroviisuversioesityksenä tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=UiEGVYOruLk )

Stefania – Kalush Orchestra 

‘Stefania äiti, kukat kukkivat kedolla, mutta hänen hiuksensa harmaantuvat
laula minulle kehtolaulu äiti, haluan kuulla suloisia sanojasi

Et voi ottaa minulta tahdonvoimaani, sillä sain sen häneltä
luulen että hän tiesi enemmän kuin Kuningas Salomo
löydän tieni aina takaisin kotiin vaikka kaikki tiet olisivat tuhoutuneet
hän ei herättänyt minua, vaikka ulkona oli myrsky
tai jos hänen ja isoäidin välillä
myrskysi
hän luotti minuun yli kaiken, väsyneenäkin hän tuuditti minua

En ole enää lapsi, mutta hän kohtelee minua aina sellaisena
vaikken ole enää lapsi, hän on huolissaan minusta aina kun olen ulkona
äiti, olet vielä nuori. Jollen arvosta hyvyyttäsi, päädyn umpikujaan
mutta rakkauteni sinua kohtaan ei lopu koskaan’

Vilnan kaduilla nauhoitettiin ukrainalaisia tukeva videoversio Stefania-laulusta omin, kantaa ottavin sanoin. Esiintyjinä Monika Liu (Euroviisut 2022 Liettuan edustaja), jazz- ja raplaulaja Daiva Starinskaitė sekä muusikoita Liettuan kansallisoopperasta ja balettiteatterista. 

“… emme halua kuulla yhtäkään pommia, emme halua nähdä yhtäkään viatonta uhria…
he haluavat valehdella, mutta tummimman pimeyden läpi säteilee totuus…”

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Taivaan kansalaisena maailmassa

14.5.2022. Koivut viheriöivät, sini- ja valkovuokot hymyilevät valoa kohti, pihan metsäkyyhkypariskunta kuhertelee oksalla, ja etsii maasta pesänrakennusaineksia.
Parsa on nyt parhaimmillaan – villiparsaa tarkoitan. Lämpöisiltä aurinkoilta paikoilta (päätellen siitä, että meidän pihan pohjoispuolen horsmat uinailevat vielä mullan alla), niitä löytyy jo.  Huuhtele, silppua tupsuosa leivän päälle tai salaattiin, ja kuullota varsia hieman voissa tai öljyssä. Nam,
 

Toivoa ilmassa – Näinä aikoina kaikki, mikä lisää toivoa ja iloa, on tervetullutta!
Poikani ja puolisonsa olivat toissapäivänä kuuntelemassa Beethovenia. Miniäni kommentoi: “ihanaa toiveikkuutta ilmassa Beethovenin 9:nnen sinfonian muodossa. Oodi ilolle tuli tarpeeseen.”
Miten tuossa voimateoksessa (jonka Beethoven sävelsi kuurona) ilmeneekään ilo ja toiveikkuus? Piti kuunnella netin kautta.
9. sinfonian loppuosan tuttua Schillerin runoa Oodi ilolle on hankala kääntää suomeksi.   Muutaman alkusäkeen (‘Oi ystävät, ei tällaisia säveliä, virittäytykäämme miellyttävimpiin ja iloisempiin’) jälkeen luovutin. Mutta löytyi osa runosta Kirsi Kunnaksen suomentamana:

‘Iloitkaamme, riemuitkaamme, nouse laulu taivaaseen.
Nousta saamme, nousta saamme henkes pyhän yhteyteen.
Lumovoimas yhteen liittää minkä aika erottaa,
veljeyttä kaikki kiittää, kun sun kätes koskettaa.’ 

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Laulakaa – Kirkkovuosikalenterin johdanto huomisen pyhäpäivän aiheeseen:
‘Kehotus cantate (= laulakaa) sekä sen pohjana oleva psalmi 98 kytkevät tämän pyhän vahvasti pääsiäisajan ”iloisten” sunnuntaiden ketjuun. Seurakunta kulkee Voittajan jäljissä totuudessa ja rakkaudessa kohti täydellistä iloa taivaassa. Pyhän Hengen johtamina kristityt saavat jo nyt elää taivaan kansalaisina maailmassa.

Herra näytti, että hän on meidän pelastajamme, hän osoitti vanhurskautensa kansojen nähden.
Hän muisti Israelin kansaa, osoitti jälleen laupeutensa ja uskollisuutensa.
Maan ääretkin saivat tietää, että Jumalamme pelasti meidät.
Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa!
Ylistäkää Herraa harpun sävelin, soittakaa ja laulakaa!
Vaskitorvin ja oinaansarvin kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle!
Pauhatkoon meri kaikkineen, juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat!
Taputtakoot virrat käsiään, yhtykööt vuoret niiden iloon Herran edessä,
sillä hän tulee ja tuo maailmaan oikeuden.
Hän hallitsee maanpiiriä vanhurskaasti, tuomitsee kansoja oikeuden mukaan.
(Ps. 98:2–9)

Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa – sitä tarvitaan elämää vaikeuttaneen tai hankaloittaneen covid-ajan ja kuormittavien sotauutisten vastapainoksi.
Musiikin vaikutus on niin ihanan voimaannuttava. Parhaimmillaan se – musiikki, soitto ja laulu –  on omasta mielestäni kohottavaa ja mukaansatempaavaa.
Kun mieli tahtoo painua maahan, niin ei kun itselle mieluisaa musiikkia soittamaan ja/tai laulamaan, ja avot – olo muuttuu. 

Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, muistaen kaikkea sitä, minkä Herra on  teille tehnyt, hänen suurta hyvyyttään Israelia kohtaan, kaikkea, minkä hän on sille tehnyt, hän, joka on uskollinen ja täynnä armoa. 
Hän sanoi: ”Hehän ovat minun kansaani, omia lapsiani, jotka eivät minusta luovu.”
Niin hän tuli heidän pelastajakseen, vapautti heidät ahdingosta.
Ei sanansaattaja, ei enkeli, vaan hänen kasvojensa kirkkaus pelasti heidät.
Rakkaudessaan säälivänä hän lunasti heidät vapaiksi, hän nosti ja kantoi heitä kaikkina menneinä päivinä.  (Jes. 63:7–9)

Jesajan julistus ei aina ollut myötäkarvaan silittelevää, mutta tuo kohta oli – ja on. Ei tarvitse kuin muuttaa imperfekti preesensiksi ja perfektiksi: Jumala on kanssamme, tässä ja nyt. ja Hän on kanssamme myös tulevina aikoina.
Jumala tulee pelastajaksemme, Hän vapauttaa ahdingosta. Hänen kirkkautensa pelastaa meidät.
Hän kantaa meitä tänäänkin, ylitse vaikeuksien ja koettelemusten. Niin kuin myös tulevina päivinä. viikkoina, kuukausina ja vuosina. 

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Täydellinen lahja – Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi. Päätöksensä mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, että olisimme hänen luomistekojensa ensi hedelmä.
    Tietäkää, rakkaat veljeni, että itse kunkin tulee olla herkkä kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan, sillä miehen viha ei johda oikeudenmukaisuuteen, jota Jumala tahtoo. Olkaa siis sävyisiä ja pankaa pois kaikki saasta ja pahuus. Ottakaa vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi pelastaa teidän sielunne. (Jaak. 1:17–21)

Herkkä kuulemaan – Miten hyvä ja tarpeellinen tuo Jaakobin kehotus olla herkkänä kuulemaan ja hidas puhumaan. Miten lukemattomat riidat ja erilaiset, pienemmät ja suuremmat, konfliktit olisikaan vältetty, mikäli olisimme kykeneviä todella kuuntelemaan toisiamme. Koettaen samalla ymmärtää toisen näkökulmaa, ja mikä on hänen ajattelunsa ja kokemuksensa taustalla.
Miten usein puhutaankaan toiselle ilman että kuunnellaan, mitä tällä on sydämellään.
Toiseen kunnioittavasti ja arvostavasti suhtautuminen ja kohtelu on oppiläksy, jota saamme vielä kauan opiskella tällä planeetalla…

Sävyisyyttä Viha ei johda oikeudenmukaisuuteen, kirjoittaa Jaakob kirjeessään. Sellaiseen oikeudenmukaisuuteen, jota Jumala tahtoo.
Viha on sitä paitsi myrkkyä omalle sielulle. Minne viha kerääntyy? Vanha kansanperimä sen tietää. Sanonnat ‘sappi kiehuu’ tai ‘kitkerää kuin sappi’ kuvaavat käsittelemättömien vihan ja katkeruuden tunteiden sulatusuunia. – Siksi jo ihan terveydenkin kannalta olisi hyvä, jos nuo neg. tunteet saisi käsiteltyä pois,

Vapautta – Apua tähän voi löytyä niin fysiologisella, sielullisella kuin hengelliselläkin tasolla.
Hengellisen tason suurin Auttaja on Kristus, ja Hänen Henkensä. Voit rukoukseen hiljentyessäsi pyytää vaikkapa: ‘Auta minua antamaan anteeksi kokemani. Puhdista olemukseni sinne pesiytyneistä vihan/katkeruuden/kaunan tunteista. Vapahtaja, anna Rauhasi sieluuni ja sydämeeni.’   

Jeesus sanoi:
    ”Nyt minä menen hänen luokseen, joka on minut lähettänyt. Kukaan teistä ei kysy minulta, minne minä menen, vaan sydämenne on täynnä murhetta sen johdosta, mitä teille sanoin. Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne, ja hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio. Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun, vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua, ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu.
    Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta. Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.”  (Joh. 16:5–15)

Hyvän lupaus  – Hupsista, tulin siteeranneeksi noita Jeesuksen sanoja jo viime viikon bloggauksessa.  No, eipä kai tuo niin haittaa. sillä aina tuntuu rohkaisevalta lukea ja miettiä hänen hyviä lupauksen sanojaan ja antaa niiden vaikuttaa sisimmässä. 

Puolustajan paljastus – Tämän maailman asukkaat voivat yrittää syöttää omia pajunköysiään, Onneksi Kristus on lähettänyt meille Henkensä, Pyhän Hengen, joka paljastaa totuuden. 
Jumalan toive on, että silmämme avautuisivat näkemään, mikä on totta, mikä tarkoituksella tai tahattomasti, omien intressien vuoksi vääristeltyä. 

Totuuden Henki, johda meitä kuulemaan, mikä on totta. Kristus, Sinä toivot, että oppisimme kuuntelemaan Henkesi johdatusta elämässämme, ratkaisuissamme, tekemisissämme.
Että muistaisimme kuunnella Totuuden ääntä ja seurata sitä. Jotta tästä maailmasta tulisi  parempi paikka. Silloin Taivaan Valtakunta laskeutuu keskellemme. Silloin Rakkaus vallitsee. Ja Rauha. 

 💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Soittoa ja karkelointia Psalmi 98 kehottaa iloitsemaan, riemuitsemaan, laulamaan ja soittamaan. Näin teki myös Daavid joukkoineen tuodessaan filistealaisten sotasaaliinaan viemää liitonarkkia takaisin Jerusalemiin:
‘Daavid ja koko Israelin heimo karkeloivat Herran edessä kaikenlaisten sypressipuisten soittimien, lyyrojen, harppujen, rumpujen, helistimien ja symbaalien säestyksellä’.
Riemua pulppuava Daavid hyppi ja karkeloi Herran edessä heidän saapuessaan kaupunkiin, (2. Sam. 6. luku)  

Arpeggio Films, v. 2002 perustettu tuotantoyhtiö, toimii yhteistyössä mm. museoiden, gallerioiden ja taidekoulujen kanssa, Arpeggio Films julkaisi alla olevan ukrainalaisen kansantanssivideon 3 päivää sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.
Hyppyjä, voltteja, vauhtia – iloa ja riemua kyllikseen. Kyllä alkoi jalka vipattaa tuota menoa katsellessa.
Toivotaan, että pian tulee päivä, jolloin myös ukrainalaiset voivat iloita, soittaa, tanssia, ja kiittää Jumalaa rauhan palattua maahan.  💛💙🙏

Virsky Ukrainian National Folk Dance Ensemble – 12 minuutin videolla otteita Ukrainan  kansallisen kansantanssiryhmän esityksistä 

 

Jumalan kansan koti-ikävä

7.5.2022  Mehevät vuohenputkenversot saivat tänään seurakseen voikukan lehtiä ja maitohorsmaversoja villiyrttisalaattiin, johon lisäksi fetamuruja, mustapippurirouhetta ja oliiviöljyä – nam!
Nyt kannattaa suunnistaa vasun kanssa luontoon. Miten ihanan kokonaisvaltainen terveysaitta meillä onkaan, useimmilla maamme asukkailla vain kävelymatkan päässä.
(Tuli mieleen tarkistaa googlehaulla käytetäänkö korista enää missään sanaa vasu. Se kun on minusta soma sana. – Kyllä, mutta nykyään se merkitsee varhaiskasvatussuunnitelmaa.) 
(Pojanpoikani ei tunnistanut vasu-sanaa, kuten olin arvellutkin. Poikani totesi, että vasu otetaan mukaan kevään varhaiskasvun keruuta suunnitellessa.)

Kohottakaa katseenne korkeuteen: kuka on tämän kaiken luonut?
Hän, joka kutsuu esiin taivaan joukot täydessä vahvuudessaan,
hän, joka tuntee ne nimeltä, joka ainoan.
Suuri on hänen väkevyytensä, valtaisa hänen voimansa: yksikään joukosta ei jää pois.
Miksi valitat, Jaakob, Israel, miksi puhut näin:
– Ei ole Herra nähnyt elämäni taivalta, minun asiastani ei Jumala välitä.
    Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut, että Herra on ikuinen Jumala, koko maanpiirin luoja?
Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa.
Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikolle voimaa.
Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat.
He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.
(Jes. 40:26–31)

‘Kohottakaa katseenne korkeuteen’  – mainio neuvo varsinkin näinä aikoina, kun katse ja huomio pyrkii ihan väkisin kiinnittymään tämän maailman tilanteisiin.
Onneksi on Jumalan sana, joka kutsuu muistamaan, että on laajempi näkökulma, suurempi suunnitelma, ja ennen kaikkea suunnitelman Laatija. On Hän, joka hallitsee taivaan joukkoja. Hän, joka antaa voimaa, Väsymätön, joka virvoittaa väsyneen. Hän, joka tekee ihmeitä tänäkin päivänä.

Jumala tekee ihmeitä – Tätä Jesajan kirjan tekstiä haluan lukea ajatellen mm. sitä odessalaista maansa itsenäisyyden puolesta taistelevaa nuorukaista, joka alempana olevassa viestissään kirjoittaa:
Haluan sanoa suuret kiitokset kaikille, jotka rukoilevat ja pyytää, että eivät lopettaisi. Jumala tekee elämässäni ihmeitä, joista haluan kertoa palattuani kotiin.’

Rukoillaan että Jumala antaa uuden voiman kaikille uupuneille, missä tahansa he ovatkin.
Ja että Hän antaa meille voimaa rukoilla, uskoen ja luottaen, että Hän kääntää kaiken vielä hyväksi. 

Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, se oli meille kuin unta.
Silloin suumme hersyi naurua ja riemu kajahti huuliltamme.
Silloin sanoivat vieraat kansat: ”Suuret ovat Israelin Herran teot!”
Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot, niistä me saamme iloita.
Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme
niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.
Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat.
Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen,  
ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.  (Ps. 126)

Varjelusta kylvölle ja sadolle – Ukrainassa, maailman suurimpiin kuuluvassa viljantuottajamaassa, tehdään tänäkin keväänä kylvöjä pelloilla, pommituksista huolimatta.
HS uutisen mukaan Ukrainan pelloilla lojuu paljon muassa räjähtämättömiä ohjuksia, pommeja ja miinoja. Niiden ympärillä työskenteleminen on hyvin vaarallista.
AFP uutisoi, että maanviljelijät joutuvat vaarallisiin tilanteisiin pelloilla lojuvien lukuisten räjähteiden vuoksi. 

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan Ukrainassa on tällä hetkellä lähes 25 miljoonaa tonnia viljaa, jota ei pystytä viemään ulkomaille Venäjän hyökkäyksen suljettua  Ukrainan satamat. Jo sodan alkuvaiheessa arveltiin, että sodan pitkittyminen tulee johtamaan Joissain (ilmeisesti köyhissä) maissa nälänhätään.  

Joku päivä sitten luin, että eräät Ukrainan naapurimaat olisivat alkaneet auttaa viljan kuljetuksissa. – Sydämessä läikähtää aina kun luen siitä, kuinka muut maat tulevat avuksi ja tueksi maalle, joka on joutunut armottoman tuhoamisen kohteeksi.
En muista ennen nähneeni tällaista koko maailman yhteen hiileen puhaltamista.    

Rukouksena ukrainalaisten viljelijöiden puolesta voisi lukea nuo psalmin 126 lupauksen sisältävät jakeet: “Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään  vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.”

Rakas Jumala, auta, johdata, suojaa ja varjele sodan vaaroista ja tuhoista, ja sen vaikutuksista kärsiviä. Eli siis kaikkia meitä.   

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Rauhan puolesta – Moskovan Punaisella torilla järjestetään Venäjän voitonpäivänä 9.5. mahtipontinen sotilasparaati, jossa Putin pitää puheen.
Venäjällä kielletty ihmisoikeusjärjestö Memorial tarjoaa vaihtoehdon: virtuaalisen rauhanprotestin, tavoitteenaan kerätä internetin Punaiselle torille miljoona mielenosoittajaa.
Virtuaaliprotesti löytyy osoitteesta redsquareprotest.org. Parilla klikkauksella voi lisätä itsensä virtuaalisesti torille ilmaisuna sodanvastaiselle mielipiteelleen. En kyllä keksi vaivattomampaa ilmaisutapaa. (Turha varmaan mainita, että meikä on jo siellä.)
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008800299.html

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
    ”Vielä vähän aikaa, ettekä te näe minua, taas vähän aikaa, ja te näette minut jälleen.”
    Jotkut opetuslapsista kyselivät toisiltaan: ”Mitä hän oikein tarkoittaa sanoessaan: ’Vielä vähän aikaa, ettekä te näe minua, taas vähän aikaa, ja te näette minut jälleen’? Ja mitä hän tarkoittaa, kun sanoo menevänsä Isän luo?”
    ”Miksi hän puhuu vähästä ajasta?” he ihmettelivät. ”Ei hänen puhettaan ymmärrä.”
    Jeesus huomasi, että heidän teki mieli kysyä häneltä. Hän sanoi heille:
    ”Sekö teitä askarruttaa, että sanoin: ’Vielä vähän aikaa, ettekä te näe minua, taas vähän aikaa, ja te näette minut jälleen’? Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa, mutta maailma iloitsee. Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi. Nainen, joka synnyttää, tuntee tuskaa, kun hänen hetkensä koittaa. Mutta kun lapsi on syntynyt, äiti ei enää muista kipujaan vaan iloitsee siitä, että ihminen on syntynyt maailmaan. Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää. Sinä päivänä te ette kysy minulta mitään.”  (Joh. 16:16–23)

Puolustaja Vielä vähän aikaa, ja sitten sydämenne täyttää ilo. lupaa Jeesus opetuslapsilleen.   Jeesus oli kertonut menevänsä isän luo, mutta että hän lähettäisi heille Puolustajan, joka on Totuuden Henki. 

“Sanon teille totuuden” – “Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne,  ja hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio. Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun, vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua,  ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu.” (Joh.16:7-11)

Elämänantaja – Vaikkei se (valitettavasti) vielä näykään tämän maailman tapahtumissa, Vapahtaja on joka tapauksessa jo voittanut tämän maailman ruhtinaan – juonittelijan,  valehtelijan ja tuhoajan. Jeesus, elämän antaja, voitti kuoleman. Siinä piilee lupaus meillekin. Ikuisen elämän lupaus. 

Portti vapauteen – Verratessaan itseään lammastarhan porttiin Jeesus sanoi:
“Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen. Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.” (Joh.10:10)
(Enemmän kuin kerran olen uskontaipaleeni alkuvaiheessa kuullut ulkomaalaisten julistajien siteeraavan tuota varasta kuvaavaa jaetta, useimmiten käyttäen suorasukaisempaa ja vahvempaa nimitystä ‘vihollinen’ t. ‘paholainen’: “The enemy / the devil comes only to steal, kill and destroy.”
Ei vaadi paljon mielikuvitusta keksiäkseen, millä tavoin tuo paha ilmentää itseään tänä päivänä. 

💛💙🙏💛💙🙏 💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Totuuden Henki Jeesus lupasi: “Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.” (Joh.16:13-14)
Tänä valeuutisten kukoistusaikakautena me todella tarvitsemme Sinua, Totuuden Henki. Avaa silmämme näkemään totuus. Niin tämän maailman ruhtinaan toiminnan vaikutuksista kuin  myös näkemään, mikä on totta taivaan näkökulmasta nähtynä.  

Jumalan kansan koti-ikävä. on huomisen kirkkopyhän aiheena. Mietin ihmisiä tuhottujen kotiensa raunioilla. Ja niitä, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa. Kuinkakohan moni vanhus on huokaissut Jumalalle: “Ota minut jo Kotiin.”
Entä lapset ja nuoret, joiden koti on tuhottu ja joiden perheenjäsenet on joutunut erilleen toisistaan? Heitä on elämä vasta edessä, ei ehkä paljonkaan lohduta tieto siitä, että on olemassa paikka, jossa ei varasteta, tapeta eikä tuhota. Paikka, johon meitä kutsutaan, sitten kun aikamme on lähteä tästä maailmasta. 

Taivaan huoneet – Jeesus ei käyttänyt adjektiiveja kuvatessaan tuota paikkaa. Hän puhui  yksinkertaisesti vain asuinsijasta tai sijasta (engl. kiel. käännöksissä place, paikka).
“Minun Isäni kodissa on monta huonetta — enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.” (Joh.14:2-3)

Valon rauha – Mutta jo se, että Kristus valmistaa meille sijan sinne, missä Hän on, kertoo kaiken. Sillä Hänessä on Rauha. Hän on maailman Valo. Hän on Rakkaus. Taivaan Koti on siis paikka, jossa vallitsee  Valo, Rakkaus ja Rauha.  Se tuo suurta lohtua niille, joiden rakkaat ovat menneet sinne edeltä. Ja myös rohkaisua, kun lähdön hetki koittaa omalla kohdalla.

Odessasta juuri ennen sodan alkamista Suomeen palannut lähettiperhe, joka työskenteli siellä juutalaisten parissa, kertoo kirjeessään Ukrainan ja Odessan tämänhetkisestä tilanteesta.
Tässä ote kirjeestä:

‘Rukous on nyt ensiarvoisen tärkeää. Sitä voimme tehdä kaikki yhteisrintamassa. Odessan luterilaisen seurakunnan Roma 20-v on puolustamassa maataan sodassa hyökkääjää vastaan. Tunnemme hänet 5-vuotiaasta pikkupojasta alkaen. Hän lähetti seurakunnan ryhmään tärkeän viestin rukouksen merkityksestä:
Haluan sanoa suuret kiitokset kaikille, jotka rukoilevat ja pyytää, että eivät lopettaisi. Jumala tekee elämässäni ihmeitä, joista haluan kertoa palattuani kotiin. Suuret kiitokset kaikille ja jokaiselle teistä. Olkaa hyvät ja välittäkää vilpittömät kiitokseni eri puolilla maailmaa asuville ystävillenne, jotka rukoilevat. Pyytäkää minun puolestani, että eivät lopettaisi. Kun on kahdesti ollut mahdollisuus jättää hyvästit elämälle, niin alkaa todella arvostamaan tätä lahjaa. Olen kiitollinen Jumalalle joka päivästä, tunnista, minuutista, sekunnista. Valitettavasti tämäkään ei mene ohi jälkiä jättämättä, mutta olen hengissä yksin Hänen ansiostaan. Kunnia Herrallemme ja Vapahtajallemme Jeesukselle Kristukselle!’

Lähetysjärjestö Kylväjän kanssa yhteistyössä syntyneessä videossa Pekka Simojoki esittää ystävineen säveltämänsä ja sanoittamansa laulun. Videon lopussa on tietoa, kuinka voi auttaa Kylväjän kautta voi auttaa niitä Ukrainassa olevia, jotka eivät syystä tai toisesta voi lähteä sodan jaloista turvaan.    

He eivät koskaan sydäntämme saa – Pekka Simojoki & ystävänsä

Solistit: Solomia (ukrainalaistyttö, 5v.), Pekka Simojoki, Jippu, Jari Levy, Outi Müller, Eve & Ossi, Gospel Helsinki, Jakaranda.

Ps. Tässä linkki videoon ilman venäl./ukrainal. tekstejä:
https://www.youtube.com/watch?v=NRWvgCxfEKI 

Tekijöiden toiveena on, että videota lähetetään edelleen ystäville.

💛💙🙏💛💙🙏 💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Muut tekstit: Ps. 66:3–9 ja Hepr. 13:12–16. 

Ps. Tätä blogia on kiva kirjoittaa, myös sen vuoksi, että niin usein tulee niitä juttuja, joita kutsun itselleni vahvistuksiksi. Kuten tätäkin kirjoittaessa: 
Kirjoitettuani kuinka tärkeä muistutus minulle on psalmin kehotus ‘Kohottakaa katseenne korkeuteen’, avasin Avainmedian lehden. Keskiaukeamalla kiinalainen evankelista Veli Yun, (useasti Suomessakin vieraillut) rohkaisee: “Katse ylöspäin!” (joka oli myös artikkelin otsikko). Katsokaa Kristukseen, Veli Yun kehottaa artikkelissa.
Joskus vuosia sitten kirjoitin blogissani Veli Yun’ista ja hänen kokemuksistaan kulkiessaan Pyhän Hengen johdatuksessa. Ne kertovat vaikuttavalla tavalla siitä, miten Jumala toimii, tänäkin päivänä, 

Hyvä Paimen

1.4.2022. Tämän vappupäivän pyhän aiheena on Hyvä paimen. Raamatussa on useita kohtia, joissa Jumala vertaa itseään paimeneen, joka pitää hyvää huolta lampaistaan. Latinal. sanasta pastor (=paimen) on  suomenkieleenkin otettu seurakunnan kaitsijan nimike ‘pastori’.  

Muutamankin kerran olen kuullut jonkun tuhahtavan, ettei hän halua ajatella itseään minään lampaana, joka kulkee vain lauhkeana määkien muun lauman mukana.
Tällä kertaa ajatukset eivät tahtoneet millään pysyä Jeesuksessa Hyvänä Paimenena, tai edes seurakunnan paimenen virkaa toimittavissa.

Sen sijaan ajatukset virtasivat väkisinkin kansojen johtajiin. Millaisia johtohahmoja me seuraamme?
Miten eriluonteiset kansojensa kaitsijat ovat parhaillaan vaikuttamassa siihen, millaisessa maailmassa me huomenna elämme.

Parhaimmillaan heitä voisi todella kutsua kansansa kaitsijoiksi, joille oma valta ja kunnia eivät ole pääasia, vaan jotka pyrkivät toimimaan niin, että kansalla olisi mahdollisimman hyvät olot ja edellytykset elää ja toimia rauhanomaisessa maassa.
Valitettavasti kaikki kansanjohtajat eivät ole sellaisia. Sitä ihmettelenkin, mikä saa ihmiset lauhkeina lampaina seuraamaan ja kannattamaan (ja vielä ihailemaankin) sellaistakin kansansa johtohahmoa, jonka toiminta osoittaa häikäilemättömyyttä ja julmuutta.  

(Tähän olin kirjoittanut pitkät jutut mm. siitä, kuinka ikävää on, että tietyissä maissa ja piireissä uskonasioita käytetään hyväksi poliittisten päämäärien saavuttamiseksi ja päinvastoin, mutta tuli kuitenkin olo, että haluan nyt pitäytyä positiivisemmissa näkökulmissa. Joten pyyhin ne pois tästä, ja pyrin pyyhkimään myös mielestäni.
Sillä erityisesti näinä aikoina sieluni kaipaa kohottavia ja valoisia asioita, innostavia ja toivoa antavia. Sellaisiin haluan palata, yhä uudestaan.)  

Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.
Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä,
ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. (Ps. 23)

Tätä psalmia voi lukea lohtupsalmina, rohkaisevana, siitä voi saada voimaa suruun tai ahdistukseen. Ja jos psalmi tuntuu kokonaisuudessaan liiankin tutulta, voi ottaa vaikka vain jakeen, tai lauseen, tai muutaman sanan, itselleen juuri sillä hetkellä sopivan, miettiä ja kuulostella miten valittu kohta soi ja vaikuttaa sisimmässä.
Itse poimisin omaksi ‘voimalauseekseni’ ehkä jonkun seuraavista, tilanteen ja olon mukaan:  
Hän virvoittaa sieluni. Hän ohjaa minua. Sinä olet kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi.
Hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minua.

Jumalan hyvyys ja rakkaus – Erityisesti viimeinen on minusta aivan ihana. Jos tunnen itseni alakuloiseksi (jota on tapahtunut viime aikoina sotauutisia lukiessani), voin kuvitella, että Jumalan hyvyys ja rakkaus ympäröi minut. Siinä vaihtuu synkkien uutisten vaikutus aivan toisenlaiseen: Jumalan hyvyys ja rakkaus on olemassa, on ympärilläni, vaikuttaa minussa. Kun muistutan itseäni siitä ja viivyn sen ajattelemisessa ja tuntemisessa, olo muuttuu aivan toisenlaiseksi. Valoisaksi. Toiveikkaaksi: Hyvyys voittaa, ja sanoo viimeisen sanan. 

Näin sanoo Herra Jumala: Minä etsin itse lampaani ja pidän niistä huolen. Niin kuin paimen pitää huolta lampaistaan, kun ne ovat hajaantuneet hänen ympäriltään, niin minä huolehdin lampaistani ja haen ne turvaan kaikkialta, minne ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet. Minä tuon lampaani vieraasta maasta, minä kokoan ne kansojen keskuudesta, tuon ne omaan maahansa ja kaitsen niitä Israelin vuorilla, purolaaksoissa ja kaikilla ruohoisilla mailla. Vehmailla niityillä minä niitä kaitsen, niiden laidun on Israelin korkeilla vuorilla. Siellä, vehreillä kedoilla, ne saavat levätä, ne saavat käyskennellä Israelin vuorten rehevillä laidunmailla. Minä kaitsen itse lampaitani ja vien itse ne lepäämään – näin sanoo Herra Jumala. Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta, ja vahvat ja lihavat minä pidän kurissa. Minä kaitsen laumaani niin kuin sitä tulee kaita. (Hes. 34:11–16)

Hesekielin kautta Jumala ilmoitti, että Hän pitää huolta, sitoo murtuneen jalan, hakee turvaan ja hoitaa uupunutta.
Rakas Jumala, juuri näitä asioita tarvitaan nyt niin kipeästi – näet kyllä missä kaikkialla!
Ole apuna, pidä huolta niistä, joiden on nyt oltava vahvoja. Pidä huolta niistä jotka ovat janoisia, nälissään ja pelokkaita. Ole kärsivien ja surevien kanssa- Suojele ja varjele, johdata turvaan.  

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Kristus kärsi teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään.
– Hän ei syntiä tehnyt, hänen suustaan ei valhetta kuultu. Häntä herjattiin, mutta hän ei vastannut herjauksella, hän kärsi, mutta ei uhkaillut, vaan uskoi itsensä oikeamielisen tuomarin haltuun. Itse, omassa ruumiissaan, hän ”kantoi meidän syntimme” ristinpuulle, jotta me kuolisimme pois synneistä ja eläisimme vanhurskaudelle. ”Hänen haavansa ovat teidät parantaneet.” Te olitte ”eksyksissä niin kuin lampaat”, mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan luo. (1. Piet. 2:21–25)

Sielujemme Paimen, auta meitä katsomaan Sinuun, kuulemaan ja ymmärtämään Sinun tahtosi omassa elämässämme ja toiminnassamme. Johdata meitä kulkemaan Sinun tietäsi. Rakkauden ja Rauhan tietä. 

Jeesus sanoo:
    ”Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta. Palkkarenki ei ole oikea paimen eivätkä lampaat hänen omiaan, ja niinpä hän nähdessään suden tulevan jättää lauman ja pakenee. Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman, koska palkkapaimen ei välitä lampaista.
    Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta. Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.” (Joh. 10:11–16)

Jeesus näki ihmisten sielun ja sydämen salaisuudet. Hän näki peitellytkin ajatukset ja juonittelut. Hän tunnisti sudet lampaiden vaatteissa. Ei auttanut vaikka kuinka olisi koettanut pukeutua viattomuuden viittaan.
Samaa pätee vieläkin, Kristus tuntee meidät, Hän näkee salaisimmatkin ajatuksemme ja tunteemme. Hän näkee suoraan sydämeemme. Hän tuntee heikkoutemme yhtä hyvin kuin vahvat puolemme.
Se on oikeastaan helpottavaa tietää, eikö? Ei tarvitse käyttää energiaa siihen, että yrittää esittää olevansa parempi ihminen kuin on.

Iloinen uutinen on, että me kelpaamme Hyvälle Paimenellemme heikkouksinemmekin. Meidän ihmisten on vain usein niin vaikea käsittää Hänen Rakkautensa suuruutta meitä kohtaan. Ehkä siksi, että oma rakkautemme toisia ihmisiä kohtaan on niin rajallinen.  

Hyvä Paimen. puolestamme henkensä antanut, tuntee meidät. Ja – kuten Jeesus sanoo – me tunnemme hänet, samoin kuin Isä tuntee Pojan. Se on paljon sanottu, tuo jälkimmäinen.
Ajattelen, että on Kristuksen työtä meissä, missä määrin tunnemme Häntä. Tai oikeastaan yhteistyötä. Sillä jollemme ole itse suuntautunteita Häneen päin, voi olla aika hankalaa oppia tuntemaan Häntä. Mikään suhde ei syvene, jos sitä haluaa vain toinen osapuoli.

Rauhan tuoja – Onneksi meillä on Paimen, johon voi luottaa ja jota voi seurata turvallisin mielin, tietäen, että Hän ajaa meidän etuamme ja toivoo meidän parastamme.
Hän haluaa johdattaa meidät tuntemaan Hänen Rauhansa, joka on vahvempi kuin kaikki tämän maailman rauhattomuus.

“Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.” (Joh.14:27)

Hän on myös luvannut olla aina meidän kanssamme:
“Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt.28:20)

Gospodi Pomiluj Ukrainal. Taize -laulu

Ylösnousseen todistajia

23.4.2022. Haravoin lumen alta paljastunutta maata sitä mukaa kuin hanget sulavat. On aina yhtä sykähdyttävä kokemus, kun kuihtuneen lehtikerroksen alta löytyy heleänvihreitä versoja: kohmeisesta maasta nousee uusi elämä. 🙂 

Pandemiatilanteen ollessa kurjimmillaan eräs kylässämme asuva äiti alkoi maalata lapsensa kanssa kiviä, joihin he kirjoittivat rohkaisevia ja kannustavia lauseita ja laulunsanoja. Näitä he laittoivat kävelytien varrella olevalle aidalle. Toiset ottivat ideasta kopin, ja lopulta maalattuja kiviä oli koko kadunvarren mittainen aita täynnä.
Nuo kivet todistivat omalla tavallaan kaikkia yhdistävää kokemusta: päiväkodit, koulut, päiväkodit ja työpaikat suljettuina, eläminen ja oleminen tapahtui kotona. Mietittiin, miten kauan tätä jatkuisi. Kivet teksteineen toivat ohikulkijoille rohkaisua, iloa ja lohdutusta.   

Hyvyyden voima – Nyt, sotauutisten täyttäessä mieliä ja sydämiä, tuntuu että taas tarvitaan rohkaisevaa, iloa ja lohdutusta tarjoavaa sanomaa. Kristukseen uskoville – ja ehkä muillekin – Hänen ylösnousemuksensa on sellainen sanoma. Elämä voittaa kuoleman.  Lopulta Hyvyyden voima voittaa pahan vallan, kuten Dietrich Bonhoeffer toteaa v.1944 kirjoittamassa runossaan.
Siitä sovitettu virsi soi tänä aamuna herätessä mielessäni.

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.
Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa.
Annamme Isän käsiin elämämme. Hän itse meille rauhan valmistaa.
Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!
Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan.
Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin.
Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.

(suom. Anna-Maija Raittila)

menevii ja tulevii – kuka niitä murehtii

Minä rakastan Herraa. Hän kuulee minua, hän kuulee hartaan pyyntöni.
Kun huudan häntä avuksi, hän kuuntelee minua.
Kuoleman köydet kiertyivät ympärilleni, tuonelan kauhut ahdistivat minua,
minut valtasi tuska ja murhe.
Silloin minä huusin Herran nimeä: ”Herra! Pelasta minut!”
Herra on oikeamielinen ja laupias, meidän Jumalamme on armollinen.
Herra on avuttomien suojelija.
Kun voimani uupuivat, hän tuli avukseni.
Nyt olen saanut rauhan, Herra piti minusta huolen.
Hän pelasti minut kuolemasta, hän säästi silmäni kyyneliltä,
ei antanut jalkani astua harhaan.
Minä saan vaeltaa Herran edessä elävien maassa.  (Ps. 116:1–9)

Merkillistä kuinka psalmitekstejä on helmikuun lopulta lähtien alkanut lukea eri tavoin kuin ennen. Niistä on tullut enemminkin rukouksia sodan vuoksi kärsivien ja maataan puolustavien  puolesta, siinä missä ne aiemmin puhuttelivat enemmän henkilökohtaisella tasolla. ”Herra! Pelasta heidät!”
Vaikka kyllä on kohtia, jotka osuvat omaankin tarpeeseen. ‘Minut valtaa tuska ja murhe’ usein lukiessani liikaa uutisia. ‘Kun voimani uupuivat, Hän tuli avukseni.’
Toki joudun itsekin huolehtimaan jaksamisestani. Säännöstelen uutisten lukemista, liikun paljon ulkona. pyrin tekemään hyvää mieltä tuovia asioita.   

juttui joista todella tykkää, ku pidän kii siitä mikä hymyilyttää

Pelastajan todistajia – Minun todistajani, sanoo Herra, olette te
– Israel, sinä jonka olen valinnut palvelijakseni –
ja teidän tulee tuntea minut ja uskoa minuun, ymmärtää, kuka minä olen.
Ennen minua ei ole jumalaa syntynyt eikä ollut eikä minun jälkeeni tullut eikä tule.
Minä, minä yksin olen Herra, ei ole muuta pelastajaa kuin minä.
Minä olen puhunut, minä olen pelastanut,
olen ilmaissut teille tahtoni, minä itse, ei kukaan muu.
Te olette minun todistajani, sanoo Herra. (Jes. 43:10–12)

Jumala puhui profeetta Jesajan kautta israelilaisille. Mutta yhtä hyvin nuo sanat ovat suunnatut meille kaikille, jotka uskomme että Kristus nousi kuolleista, että Hän elää ja että Hän on Vapahtajamme.
Kehotusteidän tulee tuntea minut ja uskoa minuun, ymmärtää, kuka minä olen’ on suunnattu myös meille. Ehkä maailman epävakaa tilanne ja hyökkäyssota on saanut yhä useamman huomaamaan, että ne asiat, jotka ennen ovat tuntuneet turvallisuuden tunteen takeina, eivät niin itsestään selvästi enää olekaan sitä.   

Ehkä yhä useampi alkaa näinä aikoina kääntyä Kaikkivaltiaan puoleen, rukoillen, pyytäen apua Häneltä, joka sanoo, että ainoastaan Hän on Pelastaja.

Hiljaisen viikon alussa rukoillessani tuli ajatus, että nyt meitä rauhan puolesta rukoilijoita  kutsutaan olemaan rukoustaistelijoita. Olin kyllä kuullut tuon sanan ‘rukoustaistelija’ aiemmin, mutten ollut koskaan tuntenut sitä itselleni sopivaksi tai luontevaksi. Nyt, kun ajatus tuli sisältäpäin, se tuntui kuitenkin henkilökohtaiselta kutsulta tai kehotukselta.

Ekumeeninen rukoushetki rauhan puolesta- 2. pääsiäispäivänä Hgin tuomiokirkon portailla rukoiltiin Ukrainan ja maailman rauhan puolesta. Mukana oli eri kirkkokuntien (ortodoksisen, katolisen, metodisti- ja ev.lut. kirkon) edustajia. Ja ukrainalaissyntyinen adventistikirkon pappi rukoili ukrainankielisen rukouksen.

Taisteleva rukous – Tuomasyhteisön pappi Kati Pirttimaa sanoi, että “kristilliseen uskoon kuuluu taisteleva rukous. Se on sitä rukousta, jossa sanoin ja teoin teemme työtä rauhan, oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden puolesta.”
Hän totesi, että “on mahtavan upeaa nähdä, kuinka rukous ja mielenosoitus voivat liittyä toisiinsa näin upealla tavalla. Tämä on taistelevaa rukousta. – Taistellaan ja rukoillaan yhdessä.” 

(Hätkähdin kuullessani nuo sanat taistelevasta rukouksesta. Olivat kuin vahvistus sille, mitä oli  minulle edellisellä viikolla tullut kehotuksen kaltaisena ajatuksena rukoustaistelijoina olemisesta. )

Emerituspiispa Eero Huovinen luki keskiaikaisen rauhan rukouksen virren 586 sanoin: 
“‘Jumala, meille armossa suo rauha aikoinamme. Ei kukaan toinen turvata voi rauhaa maailmamme.
Sen teet vain sinä, Herra.’
Tänään rukoilemme, että Kaikkivaltias Jumala kääntäisi kaikkien ihmisten sydämet pois vihasta, rauhaan ja rakkauteen. Tänään rukoilemme Ukrainan kansan puolesta. Rukoilemme sen puolesta, että meidän sydämemme avautuisivat auttamaan.
Kaikkivaltias ja armollinen Jumala siunatkoon Ukrainan kansaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.”  

Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova piti vahvan puheen. Hän sanoi mm. että
“Tässä sodassa sekä Jumala että paha tuovat itsensä ilmi (reveal). Ja heti ensimmäisistä päivistä lähtien oli ilmeistä, että Jumala on Ukrainan puolella, niin monien ihmeiden kautta, joita on jo tapahtunut ja joita tulee tapahtumaan. Tässä sodassa on mahdotonta pysyä puolueettomana, ja jokaisen tulisi päättää, onko Jumalan vai pahan puolella.
Ukrainan voitto tulee olemaan Euroopan ja sivistyneen maailman yhteinen voitto.
Sota paljasti hirvittäviä asioita, mutta se tarjosi myös mahdollisuuksia meille elää yhteisymmärryksessä (in agreement) ja turvallisemmalla planeetalla, mahdollisuuksia olla hyvän puolella, ilmaista hyvät sydämemme, ja ihmiskunnan kypsyyttä, joka ilmenee siinä, että se on hyvän puolella.” 
Ja että “olemme kaikki yhtä perhettä.”

Mielen muutosta ja sydämen kääntymystä – Katolinen kirkkoherra Rafal Czernia suuntasi rukouksensa hyökkäyssotaa toteuttavan maan johtajiin ja kansaan:     
“Rukoilemme Venäjän johtajille ja koko kansalle mielen muutosta ja sydämen kääntymystä, jotta he välittömästi lopettaisivat järjettömän hyökkäyssodan Ukrainaan. Käännymme kaikkien niiden puoleen, joilla on poliittista valtaa, että he tekisivät vakavan omantunnon tutkiskelun Jumalan edessä. Sillä Hän on rauhan, ei sodan Jumala. Hän on kaikkien Isä, ei vain joidenkin.
Pyydämme pidättäytymään jokaisesta toimesta, joka lisäisi kansan kärsimystä, loisi epävakautta kansojen rinnakkaiselolle ja häpäisisi kansainvälistä oikeutta.
Se joka aloittaa sodan, unohtaa ihmiskunnan. Hän ei pidä lähtökohtanaan ihmisiä, eikä näe heidän konkreettista elämäänsä, vaan kaiken muun edelle hän asettaa oman etunsa ja valtansa. Hän luottaa aseiden paholaismaiseen ja kieroutuneeseen logiikkaan. Hän hätääntyy tavallisista ihmisistä, jotka haluavat rauhaa ja jotka ovat jokaisen konfliktin todellisia uhreja.
Vetoamme sodan lopettamiseksi. Jumalan nimessä kuultakoon kärsivien huuto, ja lopetettakoon pommitukset ja hyökkäykset. Jumalan nimessä pyydämme: lopettakaa tämä joukkomurha.
Jumala, Sinä osoitat armahtavaisuutesi ja voimasi taltuttamalla sodat ja lannistamalla vallanhimoiset.
Lohduta meitä, ja karkota väkivalta maailmasta, niin että meitä kaikkia voitaisiin kutsua Sinun lapsiksesi. Tätä pyydämme Kristuksen, Herramme kautta. Aamen.”

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Jumalan Poika Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme.
Kuka sitten voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
Hän, Jeesus Kristus, on tullut veden ja veren kautta – ei ainoastaan veden, vaan veden ja veren. Ja Henki on todistaja, sillä Henki on totuus. Todistajia on näin kolme: Henki, vesi ja veri, ja nämä kolme todistavat yhtäpitävästi.
Hyväksymmehän me ihmistenkin todistuksen, ja Jumalan todistus on paljon painavampi. Tämä on Jumalan todistus: hän on todistanut Pojastaan. Jokaisella, joka uskoo Jumalan Poikaan, on tämä todistus sisimmässään. Mutta jokainen, joka ei Jumalan todistusta usko, tekee hänestä valehtelijan, hän kun ei usko itse Jumalaa. Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan. Jolla on Poika, sillä on elämä. Jolla ei Jumalan Poikaa ole, sillä ei ole elämää. (1. Joh. 5:4–12)

Jos olisin lintu ja sinä olisit tuuli, voisin levittää siivet, antaa kantaa. Sinä olet tuuli ja minä olen lintu, toivon ruusuja ja puhurituulta

Rauha teille – Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Jeesus sanoi uudelleen: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.”
Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli. Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: ”Me näimme Herran.” Mutta Tuomas sanoi: ”En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko.”
Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Sitten hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!” Silloin Tuomas sanoi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.”
Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.  (Joh. 20:19–31)

Ylösnoussut Kristus, auta meitä ymmärtämään, miten tahdot meidän kulloinkin toimivan. Johdata, siunaa ja varjele meitä. Anna meille Sinun Rauhasi. Kiitos että olet kanssamme, joka päivä, joka hetki. Aamen. 

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Kristus on ylösnoussut!

17.4,2022. Yli lentävät valkeat joutsenet, vähän eksyneen oloisena pörräävä kimalainen, keveästi lehahteleva sitruunaperhonen, lehtien lomasta esiin työntyvät sinivuokot… nämä  kevään tulon varmat merkit ovat kuluneella viikolla tuoneet iloa meikäläiselle.
Tänä Pääsiäisenä huomaan kaipaavani erityisesti ilonaiheita. – Ja kyllähän niitä riittää. Ulos kun lähtee, kuuntelee, katselee ja ihmettelee. Keskellä kaupunkiakin voi nauttia lintujen liverryksestä puistojen vihertymistä odotellessa. (Pohjoisemmassa tosin saa vielä jonkin aikaa odotella kevään tuloa.)
Kevät – täynnä elämän ihmeitä! 🙂

Pääsiäissunnuntain psalmitekstissäkin riemu raikuu: 

Kuulkaa, miten voitonhuuto kajahtaa, riemu raikuu pelastettujen majoilta:
Herran käsi on voimallinen! Herran käsi on meidän yllämme. Herran käsi on voimallinen!
Minä en kuole, vaan elän ja kerron Herran teoista.
Hän kyllä kuritti minua mutta ei antanut kuoleman valtaan.
Avatkaa minulle vanhurskauden portit! Niistä käyn sisään kiittämään Herraa.
Tämä on Herran portti, josta vanhurskaat saavat käydä.
Minä kiitän sinua siitä, että kuulit minua ja pelastit minut.
Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi.
Herra tämän teki, Herra teki ihmeen silmiemme edessä. Ps. 118:15–23 

Hyvyys voittaa – Eilisessä uutishaastattelussa arkkipiispa Tapio Luomalta kysyttiin, mihin meidän pitäisi nyt tänä surun vuotena uskoa Pääsiäisen ylösnousemuksesta ja siitä, että kuolemaa ei ole, kun olemme nähneet sitä niin paljon näinä aikoina. 
Tapio Luoma vastasi, että “jos ajattelee mitä kaikkea sisältyy Pääsiäistä edeltävän hiljaisen viikon tapahtumiin ja pääsiäissunnuntaihin, niin sehän sisältää koko ihmiselämän kirjon.  Raadollisimmillaan väkivaltaa, julmuutta, kieltämistä, pettämistä. Ja toisaalta valtavaa inhimillistä lämpöä, rinnalle tulemista, taakkojen kantamista. Pitkäperjantain koittaessa ihmiset ajattelivat, että näinkö tämä nyt loppui: väkivalta voitti, pimeys sai ikään kuin kaiken valtaansa. Mutta Pääsiäisessä aina on mukana se, että sittenkään pahuus ei saa valtaa, hyvyys voittaa. Jumalan hyvyyteen ja voimaan luottamusta mekin nyt tarvitsemme.”  

Hallelujasäe
Kuolema on nielty ja voitto saatu. Kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! (1. Kor. 15:54,57)

Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni, ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin; muuten olette turhaan tulleet uskoviksi. Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa:
– Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista.
    Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois. Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin, joka olen kuin keskosena syntynyt.
    Olenhan apostoleista vähäisin enkä edes ansaitse apostolin nimeä, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole mennyt hukkaan. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä itse, vaan Jumalan armo, joka on ollut voimani.
Näin me siis julistamme, minä niin kuin hekin, ja näin te myös olette uskoneet. (1. Kor. 15:1–11) 

Jumalan armo voimana – Paavali kirjoitti korinttilaisille olevansa apostoleista vähäisin. Hänhän oli kiihkeä Jeesuksen seuraajien vainooja, kunnes ylösnoussut Kristus ilmestyi hänelle niin voimakkaalla tavalla, että Paavali – tuolloin Saul – sokeutui 3 päiväksi. Tuo ilmestys oli niin vahva, että hän ryhtyi ylösnousseen Jeesuksen seuraajaksi ja hänen opetustensa ja tekojensa julistajaksi. Hänestä tuli yksi aikansa merkittävimmistä kristittyjen johtohahmoista. 

Jumalan rakkauden sanoma – Kun haastattelija kysyi ev.lut. kirkon johtajalta tämän näkemystä Venäjän ortodoksikirkon johtajan, patriarkka Kirillin puheista hyökkäyssodan oikeutuksesta, Tapio Luoma vastasi, ettei muista elämänsä aikana koskaan kuulleen kirkonjohtajan perustelevan oman maansa hyökkäyssotaa uskonnollisella retoriikalla. 
“Tilanne, jossa uskonnollisuus nivotaan yhteen nationalismin ja imperialistisen ajatustavan kanssa, on ehdottomasti väärin, eikä se ole kristillisen uskon ja opin mukaista”. arkkipiispa Luoma sanoi. 
Kun puhe siirtyi Raamatun eri tulkintoihin, hän totesi, että “Raamatulla ei saa nujertaa ihmistä, vaan nostaa ja auttaa elämässä eteenpäin. Tehtävämme on vakuuttaa ihmisille Jumalan rakkautta.” 

Tuoksuöljyt ja tyhjä hauta – Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt mukaan. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta, ja kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat ymmällä tästä, heidän edessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: ”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: ’Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.’” Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut.
    Haudalta palattuaan naiset veivät tästä sanan yhdelletoista opetuslapselle ja kaikille muille. Nämä naiset olivat Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria, ja vielä muitakin oli heidän kanssaan. He kertoivat kaiken apostoleille, mutta nämä arvelivat naisten puhuvan omiaan eivätkä uskoneet heitä. Pietari lähti kuitenkin juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki ainoastaan käärinliinat, ja hän lähti pois ihmetellen mielessään sitä, mikä oli tapahtunut. (Luuk. 24:1–12)

Kaksi sädehtivän kirkkaisiin vaatteisiin pukeutunutta miestä ilmestyi yhtäkkiä Jeesuksen haudalle tulleille naisille. Näin naiset ilmeisesti kuvailivat heitä apostoleille. Eivät enkeleinä, vaan miehinä. Jos heitä olisi ollut vain yksi, olisiko silloin herännyt kysymys, olisiko kyseessä kuitenkin voinut olla Jeesus ylösnousemusruumiissaan?

Jumalan sanansaattajat – Apostolien teoissa mainitaan myös kaksi valkopukuista miestä:
Ja kun he Jeesuksen etääntyessä vielä tähysivät taivaalle, heidän vieressään seisoi yhtäkkiä kaksi valkopukuista miestä. Nämä sanoivat: “Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.” (Apt.1:10-11
)

Johanneksen evankeliumi kertoo tapahtumat haudan luona Magdalan Marian kokemana: Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. 
hän lähti juoksujalkaa kertomaan siitä Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: “Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu.”  (Joh.20:1-2)

Kaksi valkopukuista enkeliä – Pietarin ja Johanneksen riennettyä katsomaan tyhjää hautaa ja palattua hämmentyneinä takaisin majapaikkaansa Magdalan Maria jäi haudan luo itkemään. Ja kurkistaessaan uudelleen sisälle hautaan hän näki, että siinä, missä Jeesuksen ruumis oli ollut, istui kaksi valkopukuista enkeliä, toinen pääpuolessa ja toinen jalkopäässä. murheissaan Enkelit sanoivat hänelle: “Mitä itket, nainen?” Hän vastasi: “Minun Herrani on viety pois, enkä tiedä, minne hänet on pantu.” (Joh.20:11-13)
Näin sanottuaan Maria kääntyi ja näki Jeesuksen. Maria ei kuitenkaan tunnistanut ylösnoussutta Jeesusta, vaan luuli häntä ensin puutarhuriksi. Vasta kun Jeesus puhutteli häntä hänen omalla nimellään, hän tunnisti Opettajansa. “Rabbuuni”, Maria huudahti. (rabbuuni = hepreaksi ‘opettajani’)   

Mietin miten usein me mahdammekaan kohdata ylösnousseen Kristuksen tunnistamatta Häntä. Monissako kohtaamisissa Hän on ollut läsnä huomaamattamme? 
Mitä jos tänä Pääsiäisen aikana (joka jatkuu aina Helluntaihin saakka) yrittäisin aivan erityisesti istuutua odottamaan, kuuntelemaan josko Hän puhuisi minulle, kutsuisi nimeltä.
Kaipaan kuulla Hänen ääntään. Haluan kuulla, mihin Opettajani kehottaa minua tänä erikoisena aikana, jota nyt elämme. Miten Hän haluaa minussa toimia, miten ja mihin johdattaa.

Sillä uskon, että Hän haluaa johdattaa meitä jokaista, kunhan annamme Hänelle siihen mahdollisuuden ja olemme kuulolla.  Se edellyttää pysähtymistä ja hiljentymistä, erityisesti tänä aikana, jolloin niin monenlaiset, toisella tavalla syvästi koskettavat asiat pyrkivät valtaamaan kaiken huomiomme. 

Ylösnoussut Kristus, auta meitä havaitsemaan läsnäolosi elämässämme. Auta meitä kuulemaan johdatustasi, Jotta osaisimme olla Sinun oppilainasi sillä tavoin, kuin Sinä meiltä itse kultakin odotat ja toivot.
Anna Hyvyyden, Valon ja Rauhan voittaa. Anna Sinun Rauhasi laskeutua sydämiimme ja maailmaan. Kiitos että olet kaikkien kärsivien kanssa. Suojele ja varjele kaikkia uhan keskellä olevia ja eläviä.  Kiitos että olet kanssamme.   💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Et ResurrexitJ.S. Bach

Pääsiäissunnuntain tekstinä on lisäksi Hoos. 6:1–3.

Kristus on ylösnoussut, totisesti, ylösnoussut!
Hyvää Pääsiäistä!

Kiirastorstaina

14.4.2022. Olin jo laittanut pääsiäistekstejä blogiluonnokseen kun tuli eilen mieleen katsoa  kiirastorstain tekstit. Niissä on sellaista rohkaisevaa henkeä, että teki mieli laittaa ne tähän, ihan sellaisenaan, kommentoimatta,

Suuret ovat Herran teot!
Joka niitä rakastaa, tutkii niitä.
Mahtavat ja ihmeelliset ovat hänen työnsä,
iäti pysyy hänen vanhurskas valtansa,
iäti muistettavia ovat ihmeet, jotka hän on tehnyt.
Anteeksiantava ja laupias on Herra!
Hän ravitsee ne, jotka häntä pelkäävät,
hän muistaa liittonsa ikuisesti.  (Ps. 111:2–5)

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Herra vapautti kansansa, hän sääti liittonsa ikuiseksi.
Kaikukoon Herran ylistys ajasta aikaan!  (Ps. 111:9–10)

Tällä vuorella Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille kansoille,
herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan:
ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä.
Tällä vuorella hän repäisee pois verhon, verhon kaikkien kansojen yltä,
vaatteen joka on levitetty niiden ylle. Kuolema on nielty ainiaaksi.
Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet
ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. 
Näin on Herra puhunut. Sinä päivänä sanotaan:
”Tämä on meidän Jumalamme! Häneen me panimme toivomme, ja hän pelasti meidät.
Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme,
iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät.
Herran käsi suojaa tätä vuorta.” (Jes. 25:6–10)

Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat. Pelko levisi ihmisten keskuuteen, ja apostolien kätten kautta tapahtui monia ihmeitä ja tunnustekoja. Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat.  (Ap. t. 2:42–47)

Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. Hän sanoi heille: ”Hartaasti olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. Sillä minä sanon teille: enää en syö pääsiäisateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa.” Hän otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi: ”Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne. Minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut.”
Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. Mutta tälle samalle pöydälle ojentaa yhdessä minun kanssani kätensä myös minun kavaltajani. Ihmisen Poika lähtee täältä juuri niin kuin hänen on määrä lähteä, mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa!” (Luuk. 22:14–22)

Jeesus istui opetuslastensa kanssa pääsiäisaterialla. Vaikka Jeesus oli kertonut heille monesti, mitä oli edessä, he eivät sitä pystyneet käsittämään. Tuo ateria oli erilainen kuin heidän aikaisemmin viettämänsä pääsiäisateriat. Jeesus pesi heidän jalkansa ja puhui heille toisten palvelemisesta. Sanoi että oli antanut heille/meille esimerkin: olkaa tekin toisten palvelijoita.

Ehtoollinen – Jeesus asetti aterialla myös ehtoollisen, sanoen hätkähdyttävät sanat: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne.”
Nostivatko nuo sanat opetuslasten mieleen ne useammat kerrat, jolloin Jeesus oli kertonut heille, että hänet surmattaisiin? 

Jollei, niin Jeesuksen toteamus kavaltajasta sai varmaan viimeistään vilunväreet kulkemaan pitkin oppilaiden selkäpiitä. Voin kuvitella että he jähmettyivät henkeään pidätellen seuraamaan, kuka heistä ojentaisi kätensä kastaakseen leipänsä öljykulhoon samanaikaisesti Jeesuksen kanssa. Kuka meistä voisi kavaltaa Mestarimme? Ja miksi ihmeessä?

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Kuluneella viikolla presidentti Zelenskyi ehdotti vankienvaihtoa: he luovuttaisivat Venäjän hyväksi toimineen ukrainal. oligarkki- poliitikon, Putinin läheisen liittolaisen ja ystävän (Putin on hänen tyttärensä kummisetä). Vaihtaisivat panttivangin Ukrainaa puolustaneisiin. “Te saisitte oman miehenne, me saisimme omat poikamme ja tyttäremme”, Zelenskyi ehdotti. Venäjä ei suostunut; ei halunnut maansa pettänyttä.      

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Pääsiäistä vietetään juutalaisten traditiossa muistoksi siitä, kuinka Jumala vapautti kansan Egyptin orjuudesta ja johdatti heidät luvattuun maahan. Heistä vain osa on tiedostanut, että Messias, jota he odottavat, itse asiassa tuli heidän keskuuteensa jo 2000 v. sitten. Ja että hän ristiinnaulitsemisensa jälkeen nousi kuolleista. Ja että hänen kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan oli ja on suuri merkitys kaikille kansoille, koko ihmiskunnalle.

Jeesuksen lausumat Ehtoollisen asetussanat kertoivat jotain siitä vapaudesta, joka seuraisi  hänen ristiinnaulitsemistaan, sitä, että hänen ruumiinsa murrettaisiin ja verensä vuodatettaisiin ristillä: “teidän puolestanne.”
Matteuksen evankeliumi on kirjannut Jeesuksen sanat näin: “Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.” (Matt. 26:28)

Uusi liitto Ehtoollisen asetussanoissa Jeesus antaa myös ihmeellisen lupauksen: ehtoollismalja on uusi liitto hänen veressään.

– Voi että tätä juttua alkoi taas tulla… minunhan piti vain laittaa tähän pelkät kiirastorstain tekstit!
Mutta nyt alan valmistautua Kiirastorstain viettoon, muistaen Vapahtajaamme, miettien miten Hän istui oppilaidensa kanssa aterialla, mitä Hän puhui heille. Ja mitä siitä kaikesta seurasi.
Pitäen mielessä, että vaikka vaikeat päivät olivat edessä, niitä seurasi – jo 3. päivänä – ilo ja riemu. Ylösnousemus!  

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Tässä linkki kauniiseen ukrainalaiseen ortodoksilaishymniin, ehkä jumalanpalveluksessa äänitetystä, koska siinä lausutaan myös liturgiaa.

Ps. Tällaisen selityksen huomasin videon alla:
Херувимська пісня (Іже Херувими). Хор Унівської Свято-Успенської Лаври. Cherubic hymn. Ukrainian church chant (Orthodox / Greek-Catholic). Cherubic hymn is sang during the Divine Liturgy. Its is one of the most exalting and sacred moments of Sunday service.

Kerubi-hymni, ukrainalaisen (ortodoksilais- katolisen) kirkon hymni. Kerubi-hymniä lauletaan Jumalallisessa Liturgiassa. Se on sunnuntaipalveluksen hartaimpia (ylistävimpiä, ylevöittävimpiä) ja pyhimpiä hetkiä.

Tuo selitti sen valtavan pyhyyden tunteen, joka välittyi tuota laulua kuunnellessa. 
(Pyhäpäivä ei osunut oikeaan, mutta eipä tuo haittaa. Itse voisin kuunnella tuota hymniä aina kaivatessani mielen, sielun ja hengen suuntautumista kohti Pyhää, kohti Jumalaa, Kristusta, Pyhää Henkeä). 

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Hyvää kiirastorstaita!

Hän julistaa kansalle rauhaa

10. 4.2022. Kirkkovuosikäsikirjasta: Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on myös kannettu palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia.

Palmunoksista – tai meillä siis pajunkissoista – tuli toivon ja voiton vertauskuvia. Minäkin hain pajunkissoja, ajatellen Jerusalemiin ratsastanutta Jeesusta mutta myös kaikkia niitä, jotka tällä hetkellä aivan erityisesti tarvitsevat toivoa. Toivoa että kaikki muuttuu vielä hyväksi. Toivoa että totuus voittaa, Toivoa että oikeudenmukaisuus voittaa. Ja ennen kaikkea toivoa että rauha koittaa ja voittaa. Jotta tuhoutuneen tilalle päästään rakentamaan uutta. 💛💙🙏         

Jumala. tule avuksi – 
Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?
Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana.
Jumalani, minä kutsun sinua päivisin, mutta sinä et vastaa.
Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa.
Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas,
sinulle soivat Israelin ylistysvirret.
Sinuun ovat turvanneet isämme ennen.
Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan,
sinua he huusivat ja saivat avun,
sinuun he luottivat eivätkä pettyneet.  (Ps. 22:2–6)

Jeesus huusi ristillä ennen kuolemaansa tuon psalmin toisen jakeen.
‘Yhdeksännellä tunnilla Jeesus huusi kovalla äänellä: “Elohi, Elohi, lema sabaktani?” Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?’ (Mark.15:34).

‘Sinä olet pyhä’ – Raamattu ei kerro, jaksoiko Jeesus siteerata psalmia ylistysjakeisiin saakka. Mutta vaikkei hän olisi jaksanut lausua niitä ääneen, ehkä nuo seuraavat jakeet olivat hänen mielessään kaikkein tuskaisimmilla hetkillä.
Sillä mikä auttaisi enemmän kivun ja tuskan hetkellä kuin se, että kääntää huomionsa pois kivusta Kaikkivaltiaaseen? Voin hyvin kuvitella, että Jeesus halusi noina vaikeimpina hetkinä keskittää ajatuksensa Jumalan pyhyyteen, Hänen kirkkauteensa. Vaikka kärsimys oli suuri, hän tiesi, että hän oli suorittanut tehtävänsä ja oli menossa taivaallisen Isänsä luo.  

Ylistyksen voima – Nivelrikkoisen polveni kivun äityessä niin ikäväksi, että se on vaikeuttanut portaissa kulkemista, olen monesti kokenut kivun hellittävän alkaessani kiittää ja ylistää Jumalaa. Voi ehkä kuulostaa oudolta, mutta näin vain on tapahtunut. – Kun ylistää ja palvoo Kaikkivaltiasta Jumalaa, sitä ehkä siirtyy jollain lailla sellaiseen (mielen/sielun/hengen) tilaan, jossa taivaan todellisuus on vahvempi kuin omat tuntemukset. 

‘Sinua he huusivat ja saivat avun,’ – Kaikkien ukrainalaisten puolesta huudan Sinua, Pelastajamme ja Auttajamme: ole jokaisen ukrainalaisen kanssa, Suo heille suojasi, apusi, lohdutuksesi ja voimasi, Sekä niille, jotka puolustavat maataan että niille, jotka ovat sieltä joutuneet lähtemään. 

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

“Älkää vaietko” – Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi välitti viestinsä videon välityksellä Grammy-gaalan juhlayleisölle (tässä hieman lyhennettynä):
– Mikä voisi olla suurempi vastakohta musiikille kuin sota; raunioituneiden kaupunkien hiljaisuus? Muusikkomme ovat pukeutuneet smokin sijasta suojavarusteeseen. He laulavat sairaalassa haavoittuneille, niillekin jotka eivät kuule heitä. Mutta musiikki tavoittaa heidät (brakes through) silti.
– Puolustamme oikeuttamme elää, rakastaa ja laulaa/soittaa (sound). Sota täyttää maamme kamalalla hiljaisuudella, kuoleman hiljaisuudella. Täyttäkää hiljaisuus musiikilla! Täyttäkää se tänään. Kertoaksenne tarinamme. Kertokaa totuus tästä sodasta sosiaalisissa verkostoissanne ja TV:ssä. Tukekaa meitä kaikin mahdollisin tavoin, mutta älkää vaietko. Silloin saamme rauhan kaikkiin kaupunkeihimme.”

Palmusunnuntain toisen, vaihtoehtoisen psalmin antifoni on psalmista 118 jae 25:
Hoosianna! Herra, anna meille apusi! Oi Herra, anna menestys!

Hoosianna on alkujaan hepreankielinen huudahdus, joka varsinaisesti merkitsee “oi auta” tai “pelasta”, mutta jota jo varhain alettiin käyttää myös kuninkaille ja Jumalalle sekä erityisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna riemu- ja ylistyshuutona. (Wikipedia)

Tänä palmusunnuntaina Hoosianna-laulua lauletaan ehkä eri mielellä kuin ennen. Ehkä yleensä riemullinen Kristukselle suunnattu hoosianna-tervehdyslaulu sisältää entistä painokkaammin nuo sanat oi auta” ja “pelasta”.

Hän antaa Valonsa –
Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä.
Herran huoneesta teidät siunataan.
Herra on Jumala! Hän antoi valonsa meille.
Käykää kulkueena lehvät käsissä, ulottakaa piirinne alttarin sarviin.
Sinä olet Jumalani, sinua minä kiitän, Jumala, sinua minä suuresti ylistän.
Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa!
(
Ps. 118:26–29)

IRR:n viime kuussa kuvaamassa dokumentissa Ukrainan maanteillä ajavia tervehtivät isot,  ukrainanlipunvärein somistetut kyltit, joissa lukee suurin kirjaimin:
‘Herra, anna voimaa sotureillemme! ‘ja ‘Luojalle kiitos!’
Rukoillaan, että Jumala antaa voimaa ja kiitetään, että Hän on kaikkien hädässä olevien ja apuua tarvitsevien kanssa.  💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Hän julistaa kansalle rauhaa –
Iloitse, tytär Siion!
Riemuitse, tytär Jerusalem!

Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on,
hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla,
aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.
Hän tuhoaa sotavaunut Efraimista ja hevoset Jerusalemista,
sotajouset hän lyö rikki. Hän julistaa kansoille rauhaa,
hänen valtansa ulottuu merestä mereen,
Eufratista maan ääriin asti. (Sak. 9:9–10)

Kristus, Rauhanruhtinas, tule, lyö rikki hyökkääjän sota-aseet, anna että he vetäytyvät takaisin omaan maahansa. Sinun valtasi ulottuu kaikkialle. Anna rauhan tulla. Sinun Rauhasi. 💛💙🙏

Kristuksen mieli –
Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.
Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.
Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ”Jeesus Kristus on Herra.” (Fil. 2:5–11.)

Siunattu olkoon Hän, joka tulee –
Seuraavana päivänä levisi tieto, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Ihmiset, joita oli saapunut juhlille suurin joukoin, ottivat palmunoksia ja menivät häntä vastaan huutaen:
– Hoosianna!, Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!
Jeesukselle tuotiin aasi, ja hän nousi sen selkään, niin kuin on kirjoitettu:
– Älä pelkää, tytär Siion, sinun kuninkaasi tulee! Hän ratsastaa nuorella aasilla.
Opetuslapset eivät vielä tuolloin ymmärtäneet tätä, mutta kun Jeesus oli kirkastettu, he muistivat, että hänestä oli näin kirjoitettu ja että hänelle myös oli tapahtunut niin.
Ne, jotka olivat olleet Jeesuksen mukana, kertoivat, miten hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista. Tämän vuoksi, kuultuaan millaisen tunnusteon Jeesus oli tehnyt, ihmiset lähtivät joukolla häntä vastaan. Fariseukset puhuivat keskenään: ”Näettekö? Mikään ei auta. Koko maailma juoksee hänen perässään.”
Niiden joukossa, jotka olivat tulleet juhlille rukoilemaan Jumalaa, oli myös muutamia kreikkalaisia. Nämä tulivat Filippuksen luo – sen, joka oli Galilean Betsaidasta – ja sanoivat: ”Me haluaisimme tavata Jeesuksen.” Filippus meni puhumaan asiasta Andreakselle, ja sitten he molemmat menivät Jeesuksen puheille.
Jeesus sanoi heille: ”Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.” (Joh. 12:12–24)

Jeesus oli herättänyt kuolleen, jo kolme päivää hautakammiossa haudattuna olleen Lasaruksen henkiin. Voiko suurempaa ihmettä olla kuin herättää ihminen kuolleista? Varmaan he olivat myös kuulleet muista Jeesuksen tekemistä ihmeistä. Ei siis ollut mikään ihme, että Jerusalemista tultiin sankoin joukoin Jeesusta vastaanottamaan. Miehen, joka tekee tuollaisia ihmetekoja, täytyy olla jumalan lähettämä. 

Kreikkalaisille Jeesus puhui vehnänjyvänä, joka pannaan maahan, kuolee ja tuottaa runsaan sadon. Kreikkalaiseen kulttuuriin kuului taito käsitellä asioista filosofisesti, suuntauksesta riippuen käytännön- tai abstraktispainotteisesti. Jeesuksen vertauksessa on kumpaakin. Maanviljelijälle tuo vertaus tulee todeksi hyvin konkreettisella tavalla hänen korjatessaan syksyllä satoa. Jo yhdessä tähkäpäässä on moninkertainen sato yhteen jyvään verraten.
Mahtoivatko nuo Jerusalemiin saapuneet kreikkalaiset ymmärtää Jeesuksen tarkoittaneen vehnänjyvällä itseään? 

Tänä päivänä ajattelen, että tuosta vehnänhyvästä syntynyttä ja kasvanutta runsasta satoa ovat kaikki ne Jeesukseen uskovat, jotka rukoilevat suojelusta ja varjelusta hyökkäyksen kohteina oleville, ja rauhan pikaisen saamisen puolesta. (Ja jos joku haluaa ajatella konkreettisemmin: maailman suurimman vehnäntuottajamaan puolesta.)💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Alla olevassa kauniissa laulussa rukoillaan Ukrainan puolesta. Säveltäjän Valentyn Silvestrov (s.1937) sävelsi sen v. 2014 Venäjän Ukraina -invaasion alettua.
„Bozhe, Ukrayinu khrany…„Herr, schütze die Ukraine…“ (Herra, suojele Ukrainaa…)

Gebet für die Ukraine –  Staats- und Domchor Berlin

Palmusunnuntain tekstinä on lisäksi Jes. 50:4–10. 

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Yksi kaikkien puolesta

2.4.2022. Istutin kääpiökrysanteemin siemeniä, ja nyt 2 cm:n pituiset miniversot hymyilevät vierivieressä. Uuden kasvun seuraaminen on minusta aina yhtä ihmeellistä ja ihanaa.
Lumen alta paljastunut maa on vielä kylmä, ja puiden ja pensaiden oksatkin vielä talviunessa. Niiden heräämistä odotellessa on ihana seurata, kuinka nämä pikku versot ikkunalaudalla  työntyvät esiin tummasta mullasta.  

Päällikön asia ja kevätkastiketta – Tänään tuli mieleen vilkaista netistä minikrysanteemin kasvatusohjeita, siltä varalta, että versot päättäisivät jatkaa kasvuaan ehkä jopa kukintaan asti.
Googlaus johti suomennettuun tekstiin, joka nostatti sekin hymyn huuleen. Tässä otteita:
– Istutuksen jälkeen kasvi puristetaan, jonka aikana kasvupiste poistetaan. Ja 20 päivän kuluttua tarvitaan toinen puristus – sinun on poistettava ampuma ja kaksi solmua. On mielipide, että yksi hyppysellinen riittää, kasvi saa joka tapauksessa pallon muodon, koska kyse on genetiikasta. Kuten sanotaan, se on päällikön asia, mutta toinen hyppysellinen ei ole tarpeeton.
– Kääpiökrysanteemia ei pidä ruokkia liikaa, koska aliruokinta on turvallisempa
a. Yksi kevätkastike riittää. Lannoitetaan jumittunut krysanteemi mulleinilla tai humuksella.
Mutta krysanteemin tärkeimmät viholliset ovat toukkia. Siksi, jopa näiden kukkien viljelyn suunnitteluvaiheessa, on hankittava asianmukaiset valmisteet. Ja toukka-iskujen estämiseksi kasvi tulisi suihkuttaa ajoittain.
– Jos noudatat kaikkia suosituksia, rehevä upea kukinta ei pidä sinua odottamassa.

Kyllä google tietää…  – Lopussa sivulla oli video, jossa ukrainalainen puutarhuri selittää omalla kielellään seikkaperäisesti kasvatusohjeita.  Koska olen katsonut paljon Ukraina-uutisia, google  olettaa minun haluavan nimenomaan ukrainalaisen 💙💛 sivuston ohjeen, suomennettuna, ja hakee minulle sellaisen. (Ja vielä hymyt lisäbonuksena.) Näinhän se menee… 🙂 

Pääsiäistä ja sen tapahtumia lähestyttäessä raamatuntekstien aiheet käyvät rankemmiksi.
Huomista pyhää kutsutaan Kärsimyksen sunnuntaiksi.
Kirkkovuosikalenteri toteaa sen teksteihin viitaten mm. että Jeesuksen aikalaiset eivät ymmärtäneet hänen olemustaan ja tehtäväänsä. Ja että Jeesus on uuden liiton välittäjä, joka – Johanneksen evankeliumitekstiin viitaten – kuoli kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset.

Kristus kulki kärsimyksen, tuskan ja ristinkuoleman kautta ylösnousemukseen.
Monet ovat saaneet lohtua omiin kärsimyksiinsä ajatellessaan, mitä Jeesus joutui kokemaan. Omat murheet ovat voineet saada toisen näkökulman.
Meikäläisen on vaikea ajatella kenenkään kärsimystä. Raamatun lukeminenkin tuntui aluksi tosi vaikealta. Varsinkin Vanha Testamentti. Sieltä löytyy niin paljon kuvauksia sellaisista tilanteista,  jotka mieluummin haluaisi sivuuttaa.
Jeesuksen ristiinnaulitseminen oli asia, jonka vuoksi kiersin kristinuskon opit kaukaa. Jotkut lempeät ja kohottavat kohdat evankeliumeista olivat ok. Kuten Jeesuksen puheet maailman valosta, lähimmäisenrakkaudesta, oikeudenmukaisuudesta ja rauhasta.

Viime kuukauden aikana ei kukaan enää voinut väistää tai olla näkemättä sitä tosiasiaa, että kun Jeesuksen opetusten vastaiset ajatukset ja tunteet aktivoituvat ja johtavat tekoihin,  seuraukset ovat kauheat.
Toki maailmassa on ollut iät ajat kärsimystä ja toisten elämän musertamista,
Ukrainassakin on ollut sotatilanne päällä jo 8v. Mutta hyökkäyssota 24.2.22 rauhanomaista elämää toivovaan maahan heitti kaiken kauheuden ikään kuin omalle kynnykselle.
Ensin eurooppalaiset, lopulta koko maailma havahtui siihen, että tämä koskettaa meitä kaikkia, ei vain niitä, jotka taistelevat Ukrainassa. 

Myötätuntomme, rukouksemme ja kaikki mahdollinen apu on tarpeen Ukrainalle ja ukrainalaisille. Henkilökohtaisella tasolla oman jaksamisen huomioiminen on kuitenkin tarpeellista, ettei tule kuormittaneeksi itseään liikaa. Jokainen toivottavasti tunnistaa omien niin fyysisten kuin psyykkisten voimavarojensa rajat. 

Pienikin asia voi helpottaa – Itse huomasin miten välittömästi helpotti, kun poistuin Helsingin Sanomien uutissähköpostituslistalta. Ei enää hyppää läppärin avatessa ensimmäisenä silmiin HS uutiset – otsikolla Venäjän hyökkäys.
(31.3. HS:n uutissähköpostin aihe oli: Ihmiskauppaepäilyjä tarkistetaan Puolassa yötä päivää – ”Auttakaa meitä”  – Uh! Eikö sodassa jo itsessään ole tarpeeksi kärsimystä?!

Psalmit kuvaavat usein ihmisen kokemusta kärsimyksestä, hylätyksi, sorretuksi, vainotuksi tulemisen jne. tunteista. Mutta niissä on yleensä mukana aina myös toivo, ilo ja riemu: vaikka nyt tuntuu tältä ja tilanne on tällainen, vielä koittaa uusi ja parempi aika.  

‘Lähetä valosi ja totuutesi’Alla olevissa psalmijakeiden kirjoittaja kamppailee kärsimyksen tunteita vastaan. Hän kaipaa Jumalan läsnäoloon. Hän luottaa vahvasti siihen, että siinä, Hänen Läsnäolossaan, suru lopulta vaihtuu iloon.

Sinä, Jumala, olet ainoa turvani. Miksi olet hylännyt minut?
Miksi minun täytyy kulkea surusta synkkänä, kärsiä vihollisen sortoa?
Lähetä valosi ja totuutesi! Ne johdattakoot minua, ne viekööt minut pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi.
Minä tahdon tulla sinun alttarisi eteen, sinun eteesi, Jumala, minun iloni!
Siellä saan ylistää sinua lyyraa soittaen, Jumala, minun Jumalani!
Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton?
Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani. (Ps. 43:2–5)

Jeesuksen ristinkuoleman haluaisin mieluummin sivuuttaa; hypätä sen yli suoraan siihen, kuinka hän nousi 3. päivänä kuolleista. Mutta ei auta. Jos haluaa syventyä Pääsiäisen tapahtumiin, ei voi siirtyä pääsiäisaterialta suoraan tyhjän haudan luo. On kuljettava Golgatan kautta. – Toisaalta: meillä tämän ajan ihmisillä on tiedossa, että Jeesuksen elämä, kuten myös kuolema, johtivat johonkin erityisen hyvään ja valoisaan, meitä kaikkia koskevaan.    

Uuden liiton välittäjä – Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan. Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen. Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi, kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa.
    Sitä varten Kristus on tullut uuden liiton välittäjäksi, että hänen kuolemansa vapauttaisi kaikki ensimmäisen liiton aikana tapahtuneista rikkomuksista ja että kutsutut niin saisivat heille luvatun iankaikkisen perinnön.  (Hepr. 9:11–15)

Alla olevan kuvan otin 8 v. sitten Baijerin vuoristoseudulla Wilhelmsthalissa, jossa olin 10 pv:n pääsiäisretriitissä. Retriitin päiviin kuului hiljaiset rukousmeditaatiot, 1 tunti käytännön työskentelyä retriittikeskuksen toiminnan ylläpitämiseksi, vähintään 1unti ulkoilua, keskustelu ohjaajan kanssa sekä messu.

Päivittäinen ulkoilu kuului retriitinohjaaja Franz Jalicsin mukaan olennaisena osana retriittiin. Retriittikeskusta ympäröivillä vuorenrinteillä vaellusreitit risteilivät metsissä sekä peltojen ja niittyjen laidoilla. Eräs reitti kulki tuon kuvassa näkyvän kuivuneen puuntyngän ohi. Ensi kerran sen nähdessäni se muistutti minusta armoa pyytävältä hahmolta. Heinät ojentautuivat sitä kohti haluten auttaa, siinä onnistumatta.
Seuraavan kerran se toi mieleeni Jeesuksen ristillä; samaan aikaan kärsivänä, siunaavana ja anteeksiantavana.  

Nyt katsoessani tuota kuvaa, voin nähdä siinä yhtä hyvin ilosta kohotetut, ylistävät kädet (toinen tosin paljon laihempi kuin toinen). Olen vapaa, hahmo voisi sanoa. Tai: me voitimme!
Kulloisistakin ajatuksistani, tunteistani ja valinnastani riippuu, mitä siinä näen tai koen näkeväni.  

Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät siltä: ”Mitä meidän pitäisi tehdä? Se mies tekee paljon tunnustekoja. Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme.” Silloin yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: ”Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?” Tämä ei ollut hänen oma ajatuksensa, vaan sen vuoden ylipappina hän lausui ennustuksen: Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset.
    Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus.  (Joh. 11:47–53)

Ylipapit ja fariseukset pelkäsivät maata hallitsevaa Rooman keisaria sekä asemansa menetystä. Jos koko kansa alkaa kuunnella Jeesusta  ja uskoa häneen, meidän käy huonosti: vallanpitäjät tulevat ja “ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme.”

Tuontapaista pelkoa taitaa olla tällä hetkellä Itäisessä naapurimaassamme;  siellä ortodoksikirkon johtohahmo myötäilee maallisen vallan johdon sotatoimia. Itäistä ortodoksikirkkoa johtava ‘ylipappi’, Moskovan patriarkka Kirill (siviilietunimeltään Vladimir), julisti saarnassaan kaimansa, valtion johtajan hyökkäyssodan oikeutetuksi, vedoten länsimaiseen moraalittomuuteen.
Aika hyvin on unohdettu Jeesuksen opetukset. Voi sentään, mitä se oman vallan pelon menettäminen saakaan aikaan!

Huom. Suomen ortodoksinen kirkko ei kuulu Moskovan patriarkaattiin. Suomen ortodoksisen kirkon piispat (kuten luterilaisenkin) ovat tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.

Kaikkien puolesta – Kaifas lausui tietämättään ennustuksen: parempi että yksi mies kuolee kansan puolesta, kuin että koko kansa joutuu tuhoon. Johanneksen evankeliumi lisää: ‘eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset’. 

Taivaan valtakunnan asialla – Jeesuksen kannattajat toivoivat hänestä muutoksen tuojaa maan poliittiseen tilanteeseen. Elettiin Rooman valtakunnan alaisuudessa, ja vieraat vallan edustajat valvoivat, että asiat sujuvat tuon suurvallan ja sen keisarin etujen mukaisesti.
Jeesus ei kuitenkaan tullut muuttamaan maallisen hallitusvallan tilannetta. Hän toi taivaan valtakuntaa näkyväksi maan päällä, ja opetti, mitkä asiat ovat elämän tärkeimpiä ja merkittävimpiä arvoja. 

Kristus, auta meitä kaikkia – ties millaisten arvojen ja asioiden perässä juoksevia ja touhuavia,  hajallaan olevia Jumalan lapsia – kääntymään puoleesi. Auta meitä tuomaan huolemme, surumme ja murheemme Sinulle. Sinä näet, Sinä kuulet. 
Ole kaikkien kärsivien kanssa. Suojele ja varjele. Lohduta ja kanna. 💛💙🙏
Anna rauhan tulla, myös sydämiimme. – Kiitos että olet kanssamme, Vapahtajamme!  

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Prayer for Ukraine  – Ukrainankielinen rukouslaulu englanninkielisin tekstein

Jos haluat kuunnella tämän laulun, klikkaa nuolen sijasta ylälaidassa olevaa tekstiä
‘Prayer for Ukraine with English subtitles Moja…’

‘Suo että rukoukseni tulee kuulluksi, suo että se nousee luoksesi kuin (suitsukkeen) tuoksu 
ja että kuulet alati sydämeni loistavassa taivaan temppelissäsi 
Jumala, rukoilen Ukrainan puolesta, rukoilen sen kansan puolesta
annathan heille anteeksi, ole hyvä, pelasta heidät ja lähetä meille armosi
Jumala, tiedän että tulet olemaan kanssamme taivaallisessa temppelissäsi
ilon ja rauhan annoit meille, annat henkesi kansan puolesta
kirjoitit nimemme elämän kirjaan, Raamatussasi annoit käskyn elämälle
kaikille ihmisille:  kääntykööt he rukoillen hänen puoleensa, joka kuoli ristillä vuoksemme’

Huomisen tekstinä on lisäksi 1. Moos. 22:1–13. 

Ps. Kristuksen tähden, herätkää –  Helsingin sanomat kertovat (3.4.2022) Suomen ortodoksisen kirkon piispa Leo vetoavan Venäjän ortodoksisen kirkon johtoon, jotta se tuomitsisi Ukrainan hyökkäyssodan. Hän sanoo  Venäjän sotatoimien edustavan ”äärimmäistä inhimillistä pahuutta”. Hän kertoo olevansa tyrmistynyt, että Venäjän ortodoksisen kirkon johto on tähän asti seissyt valtiojohdon rinnalla siunaamassa tätä sotaa ja esittämässä sen jopa oikeutettuna ”pyhänä” sotana.
”Nyt kirkon on korkea aika huomata, että se on kulkenut harhaan. Vetoan suoraan Moskovan patriarkka Kirilliin: muistakaa Jumalan edessä piispana ja patriarkkana antamanne lupaukset ja se, että niistä on kerran tehtävä tiliä kaikkivaltiaan edessä. Kristuksen tähden: herätkää ja tuomitkaa tämä pahuus! Käyttäkää vaikutusvaltaanne rauhan edistämiseksi ja tehkää kaikkenne, että tämä sota päättyisi. Siihen rukoilen teille Jumalalta nöyryyttä ja viisautta”, arkkipiispa Leo sanoo tiedotteessa. (HS 3.4.2022)

Herran palvelijatar

27.3.2022. Tänään vietetään Marian ilmestyspäivää. Kirkkovuosikalenteri toteaa aiheesta mm. että ‘Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus.’ sekä että
Maria asettuu tietoisesti ja kokonaan Jumalan käytettäväksi, ja ilmaisee tämän sanomalla:
“Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”’

Eilen laitoin (1. kertaa tänä talvena) autoradion päälle. Kotonakaan en kuuntele radiota. Ehkä siksi ensimmäiset kuulemani sanat rauhallisen verkkaisen miesäänen toteamana tuntuivat hätkähdyttäviltä: ‘Anna Kristus rohkeutta’, Sävel oli tuttu, ja päätin kotiin tultua googlata, mikä laulu tai virsi oli kyseessä. Toisten muistiin jääneiden sanojen ‘suurempi kuin sydämeni’ avulla löytyi (= virsi 525). Tässä Anna-Maija Raittilan sanat:

‘Suurempi kuin sydämeni Jumalan on rakkaus. Suurempi kuin oma tahdo Kutsujan on laupeus.
suurempi kuin oma into, ehdottomuus mieleni. Uskollisuus Jumalamme kaikkea on suurempi.
Suurempi kuin epäilymme, suurempi kuin lankeemus. suurempi kuin pettymykset Jumalan on luottamus.
Hän on itse kutsuessaan meihin istuttanut sen. Hän ei kadu kutsumistaan, Hän on vahvuus heikkojen.
Yhtä pyydän Vapahtaja, tänään yhtä pyydän vain. Näytä yhden päivän matka, askel jonka tänään sain.
Keiden kanssa, mihin suuntaan polku tänään avautuu. millä tavoin, Isän tahto meissä tänään tapahtuu?
Anna, Kristus, rohkeutta mennä maastoon tiettömään, Jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään.
Juuri siellä sinuun juurrun, vastuuseen viet laajempaan, taikka suostun vähimmässä uskollinen olemaan.
Liian suurten odotusten, vaatimusten paineessa vapauteen minun anna, lepoon käydä Jumala.
Rukouksen hiljaisuuteen, Valoon Kirjan avatun, Lähellesi, Vapahtaja, kutsut kesken taistelun.
Suurempi kuin sydämemme, suurempi kuin ihmistyö. Hiljaisuus on rukouksen, siinä Luojan sydän lyö.
Siinä itse, armon Henki, uupunutta uudistat. Annat kasvullemme aikaa, uuteen työhön valmistat.’

Nuo sanat saivat minut miettimään – tietenkin – niitä ukrainalaisia miehiä ja naisia, jotka urheasti puolustavat maataan. Mutta myös kaikkia äitejä, niin ukrainalaisia kuin venäläisiä, jotka eivät tiedä lastensa kohtalosta. Ja lopuksi – meitä kaikkia.

Äidit, mummit, tyttäret, kummit ja kaikki muutkin naiset tarvitsemme näinä aikoina aivan erityisesti voimia jaksamiseen. Tietenkin myös miehet tarvitsevat. Mutta tämä Marian ilmestyspäivä laittaa ehkä erityisesti eläytymään äidin, tai yleensä naisen osaan.
Miten me jaksamme? Mistä ammennamme voimaa? 

Eräs keino on koettaa löytää joka päivälle ainakin yksi, mieluummin useampi hyvää mieltä ja oloa tuottava asia. Niin jaksaa paremmin kaikkea. 🙂
Kävely raikkaassa ilmassa luonnon keskellä on omalla listallani ihan ykkösenä, Se hoitaa sielua niin ihmeen ihanasti ja virkistävästi.
Valoa ja auringon kirkkautta ja lämpöä onkin meille annettu näinä päivinä taivaan täydeltä. 🙂

Äidin hormoni – Oksitosiini on hormoni, joka saa imettävällä äidillä maidon erittymään rinnoista.  Lapsen imettäminen, piteleminen ja jopa pelkkä näkeminen lisäävät oksitosiinin eritystä.  Samoin hellyydenosoitukset ja halaaminen.
Tavattoman hyvä olo tulee kun (taas 2 koronavuoden jälkeen) saa halata aikuisia lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Tuntea se molemminpuolinen kiintymyksen side. Sama pätee ystäviin. Ja lemmikkeihinkin. 😉 

Pieniä ilon, kiitollisuuden ja onnellisuuden aiheita kannattaa hakea joka päivä.
Mistä olen/olet kiitollinen ja onnellinen tänään, juuri nyt? Aiheita voi vaikka listata ylös paperille ja laittaa johonkin näkyville. Ja aina tarpeen tullen vilkaista sitä ja huomata, ajatella ja muistaa: tuokin asia on hyvin. 🙂

Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä, ylistäkää, te Herran palvelijat!
Siunattu olkoon Herran nimi nyt ja aina!
Idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka kaikukoon Herran nimen ylistys!
Herra on korkea, kaikkien kansojen valtias,
yli taivaitten kohoaa hänen kirkkautensa.
Onko ketään Herran, meidän Jumalamme, vertaista?
Hän istuu valtaistuimellaan korkeuksissa mutta näkee alas maan syvyyksiin.
Ei ole taivaassa, ei maassa ketään hänen vertaistaan!
Hän nostaa köyhän tomusta, hän kohottaa kurjan loasta
ja asettaa hänet ylhäisten joukkoon, kansansa ylimysten vierelle.  (Ps. 113:1–8)

kaikkien kansojen Valtias – Tuo Herraa ylistävä ja kiittävä psalmiteksti muistuttaa meille, kuka on kaikkien kansojen Valtias. Siitä saa toivon näkökulman tähänkin maailmantilanteeseen.
On Joku, joka näkee kaiken, kärsimyksen, murheen, turvattomuuden ja pelon. On keskellä tätä kaikkea, ja samalla kaikkea tätä korkeampi ja suurempi.
Hän nostaa köyhän tomusta, hän kohottaa kurjan loasta…’

Hän nostaa ja kohottaa – Vaikka meistä kaikki näyttäytyy lohduttamattomalta, Valtiaamme on kärsivien kanssa, lohduttaa ja antaa voimaa jaksaa eteenpäin. Siksi kannattaa kääntää huomionsa Häneen ja pyytää Hänen apuaan.
Rakas Jumala, ojenna auttava ja suojeleva kätesi sinne, missä on paljon kärsimystä ja hätää. 

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Herra antaa merkin – Herra puhui jälleen Ahasille ja sanoi hänelle: ”Pyydä Herralta, Jumalaltasi, todisteeksi merkki, pyydä vaikka tuonelan syvyydestä tai taivaan korkeudesta.” Mutta Ahas vastasi: ”En pyydä. En pane Herraa koetukselle.”
    Niin Jesaja sanoi:
    ”Kuule siis, sinä Daavidin kuningassuku! Eikö riitä, että te loputtomiin koettelette ihmisten kärsivällisyyttä, kun haluatte koetella vielä Jumalan, minun Jumalani, kärsivällisyyttä? Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.” (Jes. 7:10–14)

Daavidin syntymäkaupungissa, pikkuruisessa Betlehemissä, neitsyt synnytti pojan kylmässä luolassa, kallioon kaiverretussa eläimille tarkoitetussa suojassa. Pojan, joka syntyi Herran  antamaksi merkiksi; kaikkien kansojen Lunastajaksi. Pojan nimeksi tulisi Immanuel (= hepreankielellä ‘Jumala kanssamme’). 

Harkovassa, Ukrainan 2. suurimmassa kaupungissa, äidit synnyttävät pommisuojina toimivissa kellaritiloissa. Kaupunki on ollut 4 vkoa venäläisten pommituksen kohteena.

David Beckham, maailmankuulu ent. jalkapallotähti, nyk. Unicef -lähettiläs, antoi Instagram-tilinsä (jolla on yli 70 miljoonaa seuraajaa) Harkovassa sijaitsevan lastensairaalan lääkärin käyttöön.

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Iryna, harkovalaisen lastensairaalan johtava anestesialääkäri, on ladannut Davidin Instagram-tilille videoita ja kuvia sairaalan kellaritiloihin siirretystä toiminnasta. Raskaana olevat äidit evakuoitiin sairaalan pommisuojana toimiviin kellaritiloihin heti Venäjän hyökkäyssodan alettua. Teho-osastolla vastasyntyneet saavat happea Unicefin lahjoittamilla laitteilla.  
Eräällä videolla nuori äiti pitelee poikaansa, jolla oli syntyessään hengitysvaikeuksia. Perheen koti tuhoutui pommituksissa, kertoo The Guardian sivullaan.

Itkemme, mutta emme luovuta – “Ensimmäiset päivät olivat vaikeimmat. Meidän piti oppia miten toimia pommitusten ja iskujen aikana. Työskentelen 24/7. Riskeeraamme luultavasti elämämme, mutta emme ajattele sitä lainkaan. Rakastamme työtämme. Lääkärit ja hoitajat täällä, me olemme huolissamme, me itkemme, mutta kukaan meistä ei luovuta” kertoo Iryna videolla.

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

David B. kertoo, että Unicefille lahjoitetuilla varoilla on mahdollistettu ihmisille puhtaan veden ja ruoan saanti, toimitettu valmispakkauksia (ready-to-use kits) lastensairaaloihin ja varmistettu lapsia suojelevien palvelujen jatkuminen.
“Jokaisella lahjoituksella, samoin kuin teillä, jokaisella lahjoittajalla, on meille merkitystä”, toteaa Iryna videon lopussa. 

Lupauksen voimasta syntyneet lapset – Minulla on sydämessäni raskas suru ja lakkaamaton tuska. Toivoisin suorastaan, että itse olisin kirottu ja erotettu Kristuksen yhteydestä, jos se vain auttaisi veljiäni, oman kansani jäseniä. Ovathan he israelilaisia, jotka Jumala on ottanut lapsikseen ja joille hän on antanut kirkkautensa. Heidän kanssaan hän on tehnyt liitot, heille hän on antanut lain, jumalanpalveluksen ja lupaukset. Heidän ovat kantaisät, heistä on Kristus ihmisenä lähtöisin, hän, joka on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty Jumala, aamen!
    Jumalan sana ei ole voinut raueta tyhjiin. Eivät kaikki israelilaiset kuulu tosi Israeliin, eivätkä kaikki Abrahamin jälkeläiset ole oikeita Abrahamin lapsia. Onhan sanottu: ”Vain Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi.” Tämä tarkoittaa, etteivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset vaan että jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset.  (Room. 9:2–8)

Pelastus kaikille kansoille – Kun Maria ja Joosef toivat Jeesus-lapsen temppeliin, vanha Simeon sanoi pienokaisen  nähdessään: ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut.” (Luuk. 2:29–31.)
Se oli mullistava toteamus. Jumalan Poika ei tullut tuomaan pelastusta ainoastaan israelilaisille, vaan kaikille kansoille. Se kuului Jumalan suunnitelmaan. Siihen lupaukseen luottaen voimme sanoa kuuluvamme Jumalan perheeseen. 

Jo ajatuskin siitä, että meillä maallisen isämme lisäksi on taivaallinen Isä, joka on Kaikkivaltias, ja jolle kaikki on mahdollista, laajentaa perspektiiviä aika lailla siitä, kuin jos kiinnittäisimme huomiomme vain siihen, mitä näemme, kuulemme ja koemme tapahtuvan tällä fyysisellä tasolla.

Herra kanssasi – Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!” Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua.” Maria kysyi enkeliltä: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella – hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” Silloin Maria sanoi: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Niin enkeli lähti hänen luotaan. (Luuk. 1:26–38)

“Älä pelkää”, sanoi enkeli Gabriel Marialle.  Tuo kohtaaminen enkelin kanssa muutti Marian elämän kertaheitolla. Mutta enkeli lausuu myös rohkaisun ja lohdutuksen sanoja.
Kuluneella viikolla tuo evankeliumiteksti on puhutellut minua aivan eri tavoin kuin koskaan aiemmin. Mieleen pyrkii väkisinkin ajatuksia tämän päivän tapahtumista, ja tulevasta.

Enkelin Marialle tuoma uutinen oli mullistava. Ehkä pelottava. Maria ei varmaan siinä hetkessä ymmärtänyt, mitä kaikkea se tarkoitti ja tulisi pitämään sisällään, ja se varmasti auttoi häntä sanomaan: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”

Millaisia uutisia haluamme kuulla? Hyviä, ilahduttavia. Ei mielellään mitään maailmaa mullistavaa tai järisyttävää.
Poikani kysyi eilen tavatessamme, olenko ajatellut että voisin lukea uutiset vain esim. kerran päivässä, tai jopa vain kerran viikossa. Jotkut tekevät kuulemma niin. Totesin, etten pysty. Minä joka viime vuonna pidin 3 kk täydellisen uutispaaston, luen niitä nyt monta kertaa päivässä, eri uutiskanavilta. Tuntuu vain että täytyy saada tietää. – En todellakaan suosittele kenellekään!! Se vie voimia.
Mutta a
ina elättelen toivoa että saisin lukea jotain rohkaisevaa, jonkinlaista hyvää käännettä. Hyviä uutisia.

Taivaallinen Isämme haluaa minun kääntävän katseeni Häneen. Hän haluaa minun kääntyvän yhä uudelleen Hänen puoleensa. Uskoen ja luottaen.
Niin että voisin omalta osaltani huokaista Marian lailla: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon niin kuin sanoit.”

Korkeimman Poika – Enkeli sanoi Marialle, että lapsi jonka hän synnyttäisi, on oleva suuri, ja häntä tullaan kutsumaan Korkeimman Pojaksi. Nuo sanat pitivät sisällään lupauksen Jumalan suuresta ja ihmeellisestä suunnitelmasta. Hän lähettäisi maailmaan Poikansa, jonka valta tulisi olemaan suurempi kuin mikään maallinen valta.

Kristuksen valta on pahan valtaa suurempi ja voimakkaampi. Lähettäessään opetuslapsiaan julistamaan hyviä uutisia Jeesus sanoi heille: “Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.”  Se on minusta oikea voimalause. Sitä ajatellessa kaikki maallisten valtojen toiminta saa eri näkökulman.

Kaikkivaltias, ole kanssamme, Anna rauha, jota kaipaamme. Auta niitä jotka tällä hetkellä ovat kärsimyksen ja pelon keskellä. Anna voimia, lohduta ja rohkaise. 
Auta meitä kaikkia, kaikissa maissa, kuuntelemaan, mitä Sinä tahdot meille sanoa, ja toimimaan sen mukaisesti . Auta meitä ajatuksissamme, tunteissamme ja sanoin toteamaan Sinulle: “Minä olen palvelijasi. Tapahtukoon niin kuin sanoit.”

Alla olevalla videolla voi opetella ukrainankielisiä kirjaimia ja sanoja. 

Kiev Hillsong –  yhtye laulaa ylistystä Jumalalle

Ps. Radiosta kuulemani virren  ‘Suurempi kuin sydämeni’ lauloi Samuli Edelman.