Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2018

Taivaallinen Personal Trainer

28.5.2018  

Vesijuoksuni maauimalan lämpimässä vedessä suloisessa auringonpaisteessa oli kyllä enemmän nautiskelua kuin treeniä. Niinpä paikalle ilmaantui personal trainer näyttämään mallia: pieni vesimittari hyppeli keveitä, 20 cm:n korkuisia loikkiaan jonkin matkaa edessäni. Kunnes totesi, ettei onnistunut saamaan toivottua tulosta ja häipyi.

Millaista olisi, jos olisi personal trainer, joka tietää ja tuntee täydellisesti taipumuksesi, kykysi, sen mihin pystyt ja mihin et? Joka ohjaisi, rohkaisisi ja kannustaisi sinua sen mukaisesti, vaihe kerrallaan, päämääränä edetä kohti sitä parasta, mitä voit olla ja saavuttaa?
Joka ei moiti vaan kannustaa, nosta parhaimman sinusta esiin? Jonka fokus on opettaa sinua olemaan siunaukseksi kaikille niille, jotka hän on tuonut ja tuo elämääsi? Joka o
lisi aina kanssasi, ilman tuntiveloituksia, ja toimisi pelkästä Rakkaudesta käsin, Rakkauden vuoksi…?

Poika tulee kirkkaudessa – Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
    ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin? Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan.” (Matt. 16: 24-27)

Jeesuksen rekrytointi-ilmoitus on mielestäni kyllä aika raju. En tiedä paljoakaan rekrytoinnista, mutta kuvittelen, että yleensä kun etsitään työntekijää johonkin työhön, kerrotaan mitä työ pitää sisällään ja mitä kykyjä ja taitoja työnhakijalta edellytetään. Taidetaankohan siinä mainita mitään työn varjopuolista?
Jeesuksen rekrytointityyli on vähän toisenlainen…! Ei lupausta mistään hohdokkaasta työstä, jossa pääsisi toteuttamaan omia tietojaan ja taitojaan. Päin vastoin saa vaikutelman, että kaikki omat toiveet työn laadun suhteen ja kaikki omat  kyvyt ja osaamiset on pudotettava jo kynnyksellä. On lähdettävä seuraamaan työnantajaa tietämättä, mihin tämä kuljettaa… – aikamoista!

Jeesus Personal Trainerina – Kun Jeesus pyysi minua seuraamaan itseään, pelästyin. Oi ei, apua… mitä se tarkoittaisi? Kuvittelin että joutuisin luopumaan kaikesta siitä, mikä oli itselleni tärkeää ja rakasta. Ja että elämästä tulisi jotenkin tylsempää ja vaativampaa. Enpä olisi voinut enempää erehtyä!
Parasta on ehkä se, että kun on Hänen hommissaan, ei lopputulos riipu omista kyvyistä tai niiden puutteesta. Tai  omista kuvitelmista tai toiveista lopputuloksen suhteen. Asiat hoituvat Suuremmissa Käsissä. Eikä lopputulemaa edes aina tarvitse tietää. Usein saa kuitenkin kuulla tai kokea jotain sellaista, mitä ei ikinä olisi omilla tiedoilla, taidoilla ja osaamisella voinut aikaansaada. Se herättää ihmetyksen, ilon ja valtavan kiitollisuuden, joka kerran, aina vaan.

Vanavedessä – Ihmeellisimmäksi omalla kohdallani koin ehkä sen, ettei ollut pakko luopua mistään, mistä pidin. Halu ja tarve luopua niistä hommista, jotka olivat olleet itselleni niin tärkeät ja rakkaat, tulikin sisältäpäin, vähitellen, vaihe vaiheelta. Sain huomata, että oli jotain parempaa, sellaista, minkä olemassaolosta en vain ollut tiennyt.
Mieli, sydän ja koko olemus kiittää, että on saanut – ja saa olla – Taivaallisen Personal Trainerin opissa. Se on Suurta Seikkailua, kun lähtee polskimaan Hänen jäljessään. Ei siitä haluaisikaan lähteä toisille radoille. 🙂 

Oh, the Depth of the Riches – Drew Kline

“Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus,
kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa!
Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa
ja jäljittämättömät hänen tiensä!
Kuka voi tuntea Herran ajatukset,
kuka pystyy neuvomaan häntä?
Kuka on antanut hänelle jotakin,
mikä hänen olisi maksettava takaisin?
Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki.
Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen.”
(Room.11:33-36)

 Muut tekstit: Ps. 49: 6-10, 16-21, Sananl. 30: 7-9 ja 1. Tim. 6: 6-12.

Jumalan salattu olemus


21.5.2018.  Joutsenten tanssi – Lauantaina Hgistä kotiin pyöräillessäni sain nähdä ihmeen kauniin esityksen: joutsenparin vesitanssin. Ne pyörivät ja pyörivät toistensa ympäri, keveästi ja äänettömästi. Liikkeessä oli samanaikaisesti eteeristä keveyttä ja keskinäisen yhteyden tuomaa  vahvuutta. Joutsenilla oli ihmeellinen yhteys toisiinsa; vaikutti siltä kuin näkymättömät langat olisivat niitä yhdistäneet, liike virtasi niin harmonisen yhteneväisesti.
Ajantaju katosi
tuota lumoavaa, esteettistä pyörähtelyä katsellessa. Jatkaessani matkaani Gallen-Kallelan Museon ohi tuntui että ymmärsin paremmin kuin aiemmin miten ja miksi nuo kauniit linnut ovat innoittaneet niin monia taiteilijoita. – Akseli Gallen-Kallelan töistä ei tosin tullut mieleen kuin Lemminkäisen äiti – maalauksessa taustalla hämärässä uiskenteleva Tuonelan joutsen. Mutta esim. ystävälleen Jean Sibeliukselle joutsenet olivat erityisen rakkaita.
Sibelius oli varmaankin nähnyt joutsenten ‘tanssivan’ Tuusulanjärvellä samalla tapaa kuin nuo lauantain joutsenet Tarvaspään edessä. Säveltämässään Tuonelan joutsenessa kun voi kuulla tuollaisia ‘pyörähdyksiä’.
Myös Pjotr
Tšaikovskin Joutsenlampi sai sisimmässäni uuden syvyyden tuon ‘live-esityksen’ nähtyäni. (Nuorena rakastin sekä Tšaikovskin musiikkia että balettia; 70-luvun alussa ostin silloisessa Neuvostoliitossa käydessäni kaikki kaupoista löytämäni Tšaikan levyt.) Varmaan oli hänkin saanut sävellyksiinsä inspiraatiota joutsenten kauneudesta ja herkästä vahvuudesta.

Jumalan salattu olemus – Evankeliumikirja kirjoittaa Pyhän Kolminaisuuden päivästä seuraavasti: ‘Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen.’

Ihmetellen, ylistäen, armotekoja julistaen… ? – Useimpien suomalaisten uskonelämään (jota voisi kuvailla melko hillityksi ja ennen kaikkea yksityiseksi, melkeinpä salaiseksi), eivät ylistys ja armotekojen julistus oikein helposti istu. Ihmetellä kyllä voi – sitäkin mieluiten ehkä yksin, hiljaa ja salaisesti…

Iloisia poikkeuksia näkee / kuulee aina välillä, kun joku julkkis kertoo uskostaan. Eräs tällainen ehdottoman positiivinen tapaus on valoisa pikaluistelija Mika Poutala.
Eräs lehti kirjoittaa otsikossaan, että Mika Poutala
kertoo uskostaan luontevasti ja avoimesti.
Mika kertoo tuossa jutussa, että Raamatussa on hauskaa se, että vaikka sen on lukenut monta kertaa läpi, niin  sama aihe tai asia voi herättää eri lukemiskerroilla ihan erilaisia mielipiteitä, eri elämäntilanteesta johtuen.
“Se on hienoa. Tuntuu, että saan aina silloin tällöin pieniä vinkkejä ja rohkaisua arkipäivän elämään. Se on kaikkein siisteintä Raamatun lukemisessa”, Mika toteaa.

Paitsi vinkkejä ja rohkaisua jokapäiväiseen elämään, Raamatusta löytyy valtava määrä erilaisia kuvauksia Jumalan olemuksesta. Jumala ilmaisee itseään niin lukemattomilla tavoilla. Ihmettelyn aihetta riittää, ihan varmasti, koko loppuelämäksi…  – Se on ihmeellistä seikkailua, jota Hän kutsuu kulkemaan kanssaan (tai tanssimaan, kuten alla olevassa laulussa).

Taivaallinen valtuutus – Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”  (Matt. 28: 16-20)

Jeesus oli saanut valtuutensa Taivaalliselta Isältään. Miten pieneksi opetuslapset mahtoivatkaan tuntea itsensä kuullessaan Jeesuksen valtuutavan nyt heidät jatkamaan työtään. (Paitsi ehkä Pietari, joka kenties oli mielessään jo menossa heti sen kuultuaan.)
Olihan heillä ollut 3 vuoden ajan paras mahdollinen malli ja esimerkki siitä, miten Jumalallinen Voima toimii. He olivat saaneet olla taivaallisessa koulutuksessa. Mutta ihan eri asia on katsella vierestä kuin alkaa toimia itse.

Joutsenet ja baletti yhä mielessäni muistelin kuinka pikkutyttönä kapusin Kansallisteatterin ullakolle, jossa Irja Koskinen ja Klaus Salin pitivät balettikoulua. Tankoharjoitukset ja tarkat jalkojen asennot olivat tylsiä, mutta ihanaa oli kun saatiin tanssia musiikin mukana. Ja ah kun vihdoin isompana sai pikkuesiintyjän sinisen asun tilalle silkinhohtoisen, kermanvalkean esiintymispuvun valkoisine tylleineen, joissa ripaus pastellinpunaista ja -sinistä! Vaal.pun. kärkitossuilla tehtiin piruetteja ja olo oli kuin lentoon lähdössä.
En muista tossujenkopinan häirinneen lainkaan esityksissämme. Tai sitten vain eläydyin musiikkiin niin vahvasti. Mutta kun nuorena aikuisena istuin katsomassa baletteja Kansallisoopperassa (nyk. Aleksanterin teatteri), kärsin kovasti siitä, kun näyttämö tuntui liian kapealta balettitanssijoille ja vielä enemmän siitä, kunka vahvana kärkitossujen kopina erottui musiikista, vaikka tanssissa kuinka pyrittiin eteeriseen keveyteen, joutsentenkaltaiseen soljuvuuteen…

Mutta mitä jos taju siitä, ettei voi saavuttaa täydellistä esikuvan tai ihanteen kaltaisuutta (missä tekemisessä vaan) jumittaisi yrittämiset ja pyrkimykset? Miten paljon hyvää ja kaunista jäisikään tekemättä ja kokematta!
Onneksi meiltä ei vaadita täydellisyyttä (jollemme itse vaadi itseltämme sellaisia).
Minusta on ollut helpottavaa huomata, kuinka iän myötä omat täydellisyysvaatimukset ovat karisseet. Se on armoa – sekä itseä että muita kohtaan. Kun ei vaadi itseltään täydellistä, ei vaadi sitä muiltakaan. 🙂
(Hyvä esimerkki tästä = nuo vanhalla taskukameralla keikkuvalta sillalta napatut joutsenkuvat: laatu on mitä on, ja saa olla. Laitan ne tähän, koska haluan jakaa vähäsen siitä ihanasta, mitä sain kokea tuolla sillalla joutsenparia katsellessani. )

Mestari Jeesus – vaikka itse oli täydellinen – ei laittanut lähetyskäskyynsä mitään täydellisyysvaatimuksia. Hän sanoi vain yksinkertaisesti että menkää, opettakaa ja tehkää sitä, mitä olette nähneet minun opettavan ja tekevän.
Jumala näkee vajavuutemme, estomme ja kyvyttömyytemme ja kuitenkin Hän rakastaa meitä luotujaan ehdottomalla Rakkaudellaan. Hän ei vaadi meiltä täydellisiä suorituksia. Hän haluaa, että teemme sen minkä voimme ja pystymme.

Miten suhtaudun – Se kohta, missä Jeesus kehottaa täydellisyyteen, ei liity tekemiseen vaan suhtautumiseemme lähimmäisiimme. Miten ajattelen lähimmäisestäni, jonka arvot, usko(mukset), asenteet, elämäntavat jne jne ovat erilaiset kuin omani? Arvo(s)tanko… arvostelenko… tuomitsenko?
Tässä kohtaa Jeesus on ehdoton: hän kieltää tuomitsemasta toisia ja kehottaa rakastamaan, vihamiehiäkin.
Lähimmäisrakkauden merkityksestä ja tärkeydestä puhuessaan hän sanoi:
Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” (Matt.5:48)

Tavallaan nuo Jeesuksen käskyt kyllä liittyvät toisiinsa, lähetyskäsky ja käsky rakastaa lähimmäisiä.
Ja uskon että on myös niin, että jos ja kun vain lähtee toteuttamaan Kristuksen lähetyskäskyä – toimimaan Hänen Rakkaudessaan ja Voimassaan,  Hänen opetustensa mukaan – myös tuo haasteellinen lähimmäisrakkaudenkäsky alkaa vaikuttaa omassa elämässä, sisimmässä, sydämessä, asennoitumisessa ja toiminnassa. Koska erityisesti silloin Jumala vaikuttaa ja toimii meissä ja kauttamme.

Jumala meissä – Hän, Salattu, on ja vaikuttaa meissä, sisimmässämme. Hän meissä ja me Hänessä… mitä läheisimmässä yhteydessä. Pyhä Kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä Henki – yhtä kanssamme… – meissä! Jollei tämä ole ihmeellistä ja ihanaa, niin mikä sitten on?! 🙂

Ykseys Jumalassa – Jeesus sanoo:Minä ja Isä olemme yhtä.” (Joh.10:30).
Ja:
“Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” (Joh.17:21).
Ja Pyhästä Hengestä Jeesus sanoo: “Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.” (Joh.14:17)

Ihanin kohta tuossa lähetyskäskyssä onkin mielestäni Jeesuksen lupaus: “Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”  Kristuksen Henki vaikuttaa meissä, ohjaa meitä, Hänen seuraajiaan. Kun vaan virittäydymme kuuntelemaan. – Sitä haluan oppia ja kokea yhä enemmän. 🙂 

Peter Halldorf, helluntaitaustainen pastori, yli kirkollisten rajojen arvostettu Pilgrim-lehden päätoimittaja, kirjailija ja ekumeenisen hengellisen yhteisön perustaja, on Jumalan syvempää tuntemista etsiessään tutkinut paljon erämaaisien opetuksia.
P.H. kuvaa kirjassaan ‘Kaipaatko täyteyttä Hengen sen’ (Drick djupt av Anden), miten kristinusko poikkesi juutalaisten monoteismista ja Platonin monismista. Varhaiset kristityt tunnustautuivat yhteen ainoaan Jumalaan, mutta heille Jumala ei ollut etäinen, saavuttamaton olento, vaan he puhuivat Jumalasta Isänä, joka rakasti Poikaa, joka riemuitsi Hengessä, ja kutsui ihmisiä mukaan siihen yhteyteen, joka on ollut olemassa ikuisista ajoista lähtien.

Hengessä ja totuudessa rukoillen – Peter Halldorf kertoo kirjassaan Gregorios Nazianzilaisesta, joka eli aikana, jolloin monet kyseenalaistivat Jumalan kolminaisuuden. Kirkolliskokous antoi Gregoriokselle kunnianimen teologi sanan varhaiskirkollisessa merkityksessä (= “teologi on se, joka rukoilee hengessä ja totuudessa”).
Gregorius oli hankkinut viisautensa ennen muuta rukouksen ja hengellisen kokemuksen kautta. Oikea Jumalan tunteminen on hänen mukaansa ystävyyttä Jumalan kanssa, ja rukouksen kautta ihminen tulee vedetyksi tämän ystävyyden piiriin – mukaan taivaalliseen tanssiin.

Taivaallinen tanssi – Yrittäessään kuvailla kolminaisuuden salaisuutta Gregorios käyttää kreik.sanaa perihoresis, joka vie ajatuksen tanssin liikkeisiin: Jumala on olemukseltaan yhteyttä – eloisaa, leikkisää, kaihoisaa tanssia, johon osallistuvat Isä ja Poika ja Henki. Tämä on iankaikkisesti jatkuvaa tanssia.
Peter Halldorf kirjoittaa, kuinka tuossa hersyvässä tanssissa, jossa Isästä syntynyt Poika lähettää Isästä lähtöisin olevan Hengen, luominen toteutuu kuin huimaavana kosmisena piruettina. Tässä luovassa liikkeessä Jumala luo myös itsestään kuvan ja samalla verrattomimman taideteoksensa: ihmisen. Ja ihminen kutsutaan mukaan tuohon jumalalliseen tanssiin.

Kolminaisuuden yhteys – Peter Halldorfin mukaan kutsumuksemme ihmisinä pääsee toteutumaan vasta kun tulemme vedetyiksi Jumalan kolminaisuuden elämänyhteyteen. Syvällä sisällämme on kaipuu päästä osalliseksi tuosta yhteydestä, jumalallisesta tanssista. Ihminen kuitenkin uskoo kykenevänsä tyydyttämään tuon kaipuun heittäytymällä mukaan muihin tansseihin.

Salattu ja pyhä, kutsu meitä lähempään tuntemiseesi. Tahdon tuntea Sinua aina vaan enemmän ja lähemmin, ja ikuisesti. – Kiitos rakas Jumala että kutsut meidätkin jumalalliseen tanssiin, yhä läheisempään yhteyteesi, tuntemiseesi. Kiitos Isä ja Poika ja Pyhä Henki. 

Lord of the Dance – Heath mount school choir

“Tanssin aamulla, kun maailma oli saanut alkunsa
tanssin kuussa ja tähdissä ja auringossa
ja tulin alas taivaasta
synnyin Betlehemissä ja
tanssin maailmassa
tanssi, missä oletkin
olen Tanssin Herra, hän sanoi
minä johdatan teitä kaikkia, missä olettekin
johdatan teidät kaikki tanssiin, hän sanoi
tanssin kirjanoppineelle ja fariseukselle
mutta he eivät lähteneet mukaani
tanssin kalastajille, Jaakobille ja Johannekselle
he seurasivat minua ja tanssi jatkui
tanssin sapattina ja paransin halvaantuneen
pyhät ihmiset sanoivat että se oli häpeä
tanssin eräänä perjantaina kun taivas muuttui mustaksi
he hautasivat ruumiini ja luulivat että se oli loppu
mutta minä olen Tanssi ja jatkan tanssimista
he laskivat minut alas ja minä kohosin korkealle
olen Elämä, joka ei koskaan kuole
elän sinussa, jos sinä elät minussa
olen Tanssin Herra, hän sanoi”

Muita Salatun Jumalan pyhän tekstejä ovat Ps.95:1-2, 6-7,  4.Moos. 6:22-27, Jes.66:1-2 ja Ef.1:3-6 (7-10)11-14.

Valoon

 

15.5.2018. Taivaallista, huokaa kroppani, mieleni ja koko olemukseni: jo toista (vai kolmattako?) viikkoa autuaallisen auringonvalon lempeää lämpöä iholla – tällaiseenhan meidät on luotu ja tarkoitettu, tätä kokemaan, valoa ja lämpöä!! (Näin ainakin meikäläinen, keskikesällä syntynyt, kokee, ja kiittää joka päivästä!!! 🙂 )

     

Valo on tullut maailmaan – Jeesus sanoi Nikodemokselle:
    ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
    Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta.”   (
Joh. 3: 16-21)

Valinta – Rakkauden ja Valon apostoli Johannes mainitsee tuossa tekstissä 4 kertaa tuomion, eri muodoissa. Tekstiä lukiessa alkaa jo miettiä, että kohta varmaan seuraa jotain sellaista, minkä yli mielellään hyppäisi ja jatkaisi taas jostain mukavammasta kohdasta.
Mutta kuinka lempeästi Johannes asian ilmaiseekaan: tuomio on siinä, kun ihmiset uskonpuutteessa valitsevat jäädä pimeyteen ja jäävät näin vaille Valon kokemista.
Kyse on siis valinnasta: voin valita pimeyteen jäämisen tai valoon astumisen.

Jumalan rakkautta ja sen määrää ei voi ymmärtää inhimillisen rakkauden pohjalta. On kuin koettaisi vangita kouraansa auringonsäteen ja koettaisi näin muodostaa käsitystä galakseista.
Mutta jotain voimme Jumalan rakkaudesta ymmärtää. Johannes kiteyttää sitä tuossa muutamaan lauseeseen:
Jumala lähetti Poikansa maailmaan, ei tuomitsemaan vaan pelastamaan sen, niin että jokainen häneen uskova saisi iankaikkisen elämän.
Taivaallinen Isämme ei halua kadottaa yhtäkään lapsistaan. Olemme kaikki Hänelle niin rakkaita ja ainutlaatuisia ja kallisarvoisia. Hän haluaa meidät kaikki yhteyteensä.

Valon lapsinaLuojamme haluaa, että teemme Hänen mielensä mukaisia tekoja täällä maan päällä. Eikä meidän tarvitse toimia omin voimin, sillä Hän antaa meille avuksi Pyhän Hengen. Kristuksen seuraajina saamme vastaanottaa Pyhän Hengen voimaa ja opastusta.
Saamme tulla valoon – harjoitella ja oppia olemaan Valon välittäjinä, auttajina ja lohduttajina kanssasisarillemme ja -veljillemme. Pyhä Henki haluaa opettaa meitä tässä.
Ja tilaisuuksia ja mahdollisuuksiahan on, joka päivä, niin paljoon – ja enempäänkin – kuin mihin ikinä vain olemme halukkaita…
Kyse on siitä, tartunko, ja missä määrin, näihin mahdollisuuksiin.

Carpe diem  – Kerran, kun lapsenlapseni olivat pienempiä ja olivat tulossa luokseni kylään, he soittivat ennen kotoa lähtöä. Toinen kertoi katselleensa jotain lastenohjelmaa ja kysyi, katsoinko minäkin sitä. Vastasin että minulla ei ole toimivaa telkkaria. Kuului huudahdus: “Sä voit saada meidän telkkarin!” Kun totesin ettei minulla oikeastaan ole aikaa katsella telkkaria, tuli yhtä välitön iloinen huudahdus: “Isi voi tehdä meille ruoan!” (Lasten isä,  joka lähti tuomaan lapsia mummille, kokkaa perheessä yleensä useammin kuin äiti.)
Kyllähän mummilla tietenkin oli (ja on) aikaa lapsenlapsilleen, niin leikkeihin, yhdessä touhuamiseen kuin ruoanlaittoonkin. Mutta oli hauska huomata taas kerran tuo, kuinka täysillä lapset elävät tätä hetkeä. Kun itse puhuin yleisellä tasolla, lapsi ajatteli sitä, mitä tarvitaan juuri nyt.

Taivaallinen Isämme ei rajoita olemistaan ja toimintaansa ajallisuuden määreisiin. Hän huomioi samanaikaisesti sekä ikuisuusperspektiivin että tämän nykyisen hetken. Hän on ikuinen ja ajaton, ja samalla Hän on täysin läsnä tässä hetkessä, jokaisessa hetkessämme. Hänellä on aina aikaa meille; Hän näkee, mitä me tarvitsemme juuri tällä hetkellä. Hän näkee sydämemme, Hän näkee kaikki meidän tarpeemme. Ja  myös halukkuutemme olla siunaukseksi toisillemme.
Hän haluaa antaa meille kaikkea sitä mitä tarvitsemme, jotta voisimme elää Hänen Valtakuntaansa todeksi. Hän on antanut meille Henkensä, jotta voisimme tulla enemmän ja enemmän Hänen Poikansa kaltaiseksi…. jotta tämä maailma voisi muuttua sen kaltaiseksi kuin Hän on sen tarkoittanut ja suunnitellut.
Juju on siinä, otammeko Hänet todesta. Uskommeko Hänen rakkauteensa, Hänen hyvään tahtoonsa meidän suhteemme? Otammeko vastaan sen hyvän, mitä Hän meille haluaa antaa? Annammeko Pyhän Hengen muuttaa meitä sen kaltaiseksi kuin Hän on meidät tarkoittanut?

 

Yllätys – Joitakin vuosia olen käynyt palvelutalolla vapaaehtoisena. Se on ollut sekä koskettavaa että antoisaa. Kerran, joku aika sitten, en olisi millään jaksanut lähteä  palvelutalolle. Väsymys ja voimattomuus olivat melkein ylitsepääsemättömiä. Vääntäydyin kuitenkin paikalle miettien samalla, että tällaisena en kyllä halua tehdä tätä vapaaehtoishommaa: tuntui että minussa ei ollut tippaakaan valoa vanhuksille jaettavaksi! Tuo käsittämätön olo – johon en löytänyt mitään järkiperäistä syytä – oli tosi vahva. 

Voima laskeutui – Lauluhetkessä asukkaat saivat toivoa virsiä, joita laulettaisiin. Istuuduin erään pyörätuolissa istuvan asukkaan viereen. Tiesin entuudestaan hänen osaavan ulkoa vanhat tutut virret, ja että ne olivat hänelle tärkeitä ja rakkaita. Tuona päivänä hän oli kuitenkin aivan hiljaa: ei puhunut eikä laulanut, vaan tuntui vetäytyneen täysin omaan sisäiseen maailmaansa. – Ja minä istuin vieressä yhä tuon väsymyksen vallassa.
Yhtäkkiä, yhden laulun kohdalla, tunsin kuinka ‘jotain’ laskeutui sekä tuon asukkaan että minun ylle. Miten sitä kuvaisi? Voima laskeutui yllemme, Pyhä Henki kosketti. – Samassa vieressäni istunut asukas alkoi laulaa, ja minä virkistyin hetkessä!

Jää tähän” – Kiertäessäni avaamassa virsikirjoja seuraavan virren kohdalta, tarttui eräs asukas minua kädestä ja sanoi: “Jää tähän viereeni laulamaan”. Niinpä jäin hänen pyörätuolinsa viereen ja lauloin siinä seisten. Seuraavan laulun alettua, tehtyäni kirjanavauskierrokseni, tuo sama asukas veti minut päättäväisesti viereensä tuolille ja sanoi: “Istu tähän.” Sitten hän laittoi kätensä selälleni ja piti sitä siinä koko laulun ajan. Hänen kädestään välittyi niin vahvaa lämpöä, suorastaan kuumuutta, että tuntui kuin silitysrauta olisi ollut selässäni. Laulun loputtua hän hymyili minulle lempeästi. – Tuossa vaiheessa väsymyksestäni ei ollut enää hitustakaan jäljellä!
Oli kuin Pyhä Henki olisi tämän kautta halunnut sanoa: Minä haluan että käyt täällä, auttamassa näitä vanhuksia. (Tai miten päin tuo nyt olikaan… – kuka siinä auttoi ketä…?!! 🙂 )

Rakas Jumala, kiitos että Sinä annat meille Voiman. Kiitos ettei meidän tarvitse jaksaa ja yrittää omin voimin. Auta muistamaan tämä, erityisesti silloin kun tuntuu että Valo on meiltä hukassa. Kutsu ja johdata meidät aina takaisin Valoosi.
Kiitos Rakkaudestasi meitä kaikkia kohtaan. Kiitos Pyhästä Hengestäsi. 🙂 

Spirit of the Living God – Vertical Worship

“Elävän Jumalan Henki, haluamme kuulla vain Sinun äänesi
pidämme kiinni joka sanasta
haluamme tuntea Sinua yhä enemmän, puhu meille
opimme tuntemaan kaikkea sitä, mitä olet
kaikki muu saa odottaa
Elävän Jumalan Henki, tule, henkäise sydämiimme
anna tahtosi toteutua
sillä kun Sinä puhut, kun liikut
kun teet sitä mitä vain Sinä voit tehdä
se muuttaa meitä, se muuttaa
mitä me näemme ja etsimme
kun Sinä tulet huoneeseen
kun teet, mitä vain Sinä voit tehdä
se muuttaa meitä, Sinä muutat kaiken
kun Sinä liikut, Sinä siirrät kaikki pelkomme syrjään
kun liikut, liikutumme kyyneliin
Jumala, kun Sinä laskeudut, me lankeamme polvillemme
kun Sinä laskeudut, me lankeamme jalkoihisi
koska kun Sinä puhut, kun Sinä liikut
se muuttaa meitä – se muuttaa kaiken”

Helluntain, Pyhän Hengen vuodattamispäivän muut tekstit: Ps. 68: 5-11, Joel 3: 1-5 ja Ap.t. 2: 1-13.

Yhteyttä

7.5.2018  

Miten taivaallisia päiviä on saatu kokea! Aurinkoa ja lämpöä, kesän esimakua! 🙂
Eilen rapsuttelin kasvulavojen reunoilta sammalta ja kitkin niistä rikkaruohoja. Pienistä voikukan ja vuohenputken lehdistä syntyi pihatöiden väliin nopea ja helppo lounassalaatti, lisukkeiksi mitä ruokakaapeista löytyi: oliiveja, paprikaa, punasipulia, kurpitsansiemeniä, mustapippuria, kylmäpuristettua oliiviöljyä ja loraus omenaviinietikkaa. Nam!

Voikukka & vuohenputki – ilmaista ihanuutta! – Nyt kannattaa kerätä voikukanlehtiä (sis. mm.  C- ja A-vitamiineja, kalsiumia ja rautaa ja vähemmän nitraatteja kuin viljellyt salaatit) sekä mm. C-vit. ja rautaa sisältäviä vuohenputken versoja (paikoilta, joiden puhtauteen autotien läheisyys tai bensaruoholeikkuri ei ole päässyt vaikuttamaan).
Antavat maukkaan ravintolisän kaikkeen ruoanlaittoon (salaatit, smoothiet, keitot, paistokset, leivonnaiset jne.) – Terveellistä ravintoa ja elämänvoimaa saatavilla, ja ihan ilmaiseksi!
Kuten sekin, mistä Jeesus alla puhuu… 🙂

Jumalan kirkkaus – Jeesus rukoili ja sanoi:
”Isä, niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. Minä pyhitän itseni uhriksi heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä.
Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.
Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.”   (
Joh. 17: 18-23)

Yhtä olemisesta – Viime viikolla tuli tunne, että haluan laittaa Kristus – Valo -sivustolleni jotain taustastani. Kirjoitin, kuinka 90-luvun alussa luin (ruotsal. new age-lehdestä) erään henkisen open haastattelun. Ja että hän sanoi haastattelussa jotain, jonka vuoksi halusin hänet tavata.
Mikä sitten oli tuo lause, jonka hän haastattelussa sanoi? Hän sanoi, että me kaikki olemme yhtä.
V. 2000 olin lopulta hänen kurssillaan Saksassa. Kurssilla oli 100 osallistujaa, joista valtaosa halusi kysellä häneltä jotain. Koska en päässyt jututtamaan häntä, piti mennä 2. kurssille USA:an. Sovin haastattelun hänen kanssaan varmistaakseni että pääsen keskustelemaan hänen kanssaan; niin tärkeä tuo asia oli minulle.
Runsaan
tunnin ajan sain kysellä häneltä mitä halusin. Mutta en saanut häneltä tuohon yhtä olemiseen sellaista vastausta, joka olisi resonoinut sisälläni: tässä se oli, tätä sieluni etsi. – Tunsin, että jotain tärkeää jäi puuttumaan.

Ykseys oli ollut etsintäni pohjavireenä koko 90-luvun; sellaisena johon en ollut löytänyt itseäni tyydyttävää vastausta mistään new age opeista. Vasta luettuani Johanneksen evankeliumista, mitä Jeesus sanoi ykseydestä, tunsin: tässä se oli.
Ilahduin aika lailla huomatessani (pari päivää myöhemmin, kun nuo menneet etsintävaiheet olivat nousseet mieleeni) että en
si pyhän evankeliumitekstinä on juuri tuo kohta, jossa Jeesus puhuu yhtä olemisesta! Sattumaa tai johdatusta, joka tapauksessa kivalta tuntui ajoitus.  🙂

Kaikki yhtä – Jeesus rukoili, että olisimme kaikki yhtä. Niin kuin hän on Jumalassa ja Jumala hänessä. Kun ekan kerran luin tuon rukouksen Raamatusta (joskus 13-14v. sitten) tiesin, että tässä, vihdoinkin – monen mutkan ja matkan jälkeen – oli se, mitä olin etsinyt!
Uskon, että jossain syvällä sisimmässämme on kohta, jossa jokainen meistä voi aavistaa/tunnistaa/kokea, että Jeesuksen sanat ovat totta: että olemme yhtä. Jos vain virittäydymme ‘tunnistelemaan’.

Jeesus rukoili keskinäistä ykseyttä opetuslapsilleen, jotka olivat kulkeneet ja eläneet hänen kanssaan tiiviisti 3 v:n ajan, kuunnelleet hänen opetuksiaan. Heillä oli ollut elävä Jumalan Rakkauden ilmentymä vierellään koko tuon ajan. He eivät kuitenkaan olleet vielä löytäneet sellaista keskinäistä yhteyttä, jota Jeesus heille jäähyväisrukouksessaan rukoili.
Mutta kun he saivat sen, minkä Jeesus lupasi heille – Pyhän Hengen taivaasta – heillä oli vahva yhteys niin keskenään kuin Jumalan kanssa.

Jeesuksen rukous oli, että voisimme tajuta ja kokea, että jokainen lähimmäinen on sisaremme tai veljemme. – Siinäpä onkin vaikea oppiläksy! Paljonko olemme oppineet kuluneiden 2000 v:n aikana? Jos yleiseen elämän- ja maailmanmenoon katsoo, melko heikolta näyttää.
Mutta kun lukee tai kuulee yhteisöistä, järjestöistä tai yksityisistä ihmisistä, jotka toimivat kärsivien ja vaikeissa tilanteissa elävien ihmisten auttamiseksi, jopa välittämättä siitä, että oma henki on vaarassa
(esim. Syyrian sodan keskellä), on taustalla varmasti vahva tuntemus siitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja kallisarvoinen.
Oppisimmepa elämään tuota yhteyttä todeksi ihan tavallisessa, jokapäiväisessä elämässämme…

Yhteyden löytyminen – Itselleni ainakin yhtä olennainen kuin ihmisten välisen yhteyden löytyminen on Jeesuksen rukoukseen sisältyvä ykseys taivaallisen Isän kanssa. – Jälkimmäinen taitaakin johtaa edelliseen.
Sillä eikö silloin, kun sydän kehottaa huomioimaan lähimmäisen tarpeita vähintäänkin samassa määrin kuin omia,
tai kun tunnetaan myötätuntoa kärsiviä kohtaan ja kun sydän kehottaa ojentamaan auttavan käden ja antamaan omastaan tarvitsevalle… – eikö siinä ole jo jotain tuosta ykseydestä?
Monet ovat kokeneet, kuinka Kristus on silloin läsnä, mukana siinä. Ja koska Hän on Isässä ja Isä Hänessä, siinä on mukana myös tämän ykseyden ulottuvuus.

Matka yhteyteen Jumalan kanssa – perimmäinen päämäärämme – ei ole itsekäs polku. Se on rakkauden ja myötätunnon polku.
Kyllähän erilaisten meditaatioiden kautta voi saavuttaa kokemuksia taivaallisesta kirkkaudesta ja ykseydestä kaiken ja kaikkien kanssa, mutta jos pyrkimyksenä on vain oma henkinen/hengellinen kasvu ja/tai oma valaistuminen (kuten yksilökeskeistä kehitystä korostavissa uushenkisissä opetuksissa ja harjoitteissa), jää olennainen puolikas puuttumaan: kanssakulkijat.  

Kristuksen osoittama tie vie yhteyteen. Yhteyteen sekä Jumalan että toisten kanssa. Siksi kristillinen mietiskelykin perustuu aina yhteyden etsimiseen; etsitään yhteyttä Jumalan kanssa.
Tuota ykseyttä/yhteyttä Jeesus demonstroi omalla elämällään sekä olemalla jatkuvasti yhteydessä Isäänsä että ottamalla huomioon ympärillään olevien tarpeet.

Todellinen Valkeus – Kun fokusoi mielensä ja katseensa Häneen, joka on Todellinen Valo, antaa samalla Hänelle mahdollisuuden valaista omaa mieltä, sydäntä ja olemusta, niin mietiskellessä kuin toiminnassa.
Kristus sanoo: “Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.

Jumalan rakkauden ilmentymää – Jeesus sanoi, että Jumala oli antanut kirkkautensa hänelle, ja että hän antoi tämän kirkkauden opetuslapsilleen, jotta nämä olisivat yhtä keskenään.
“Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.”

Kristus, antaisitko meillekin kirkkautesi… niin että voisimme olla yhtä keskenämme, ja yhtä Sinussa. Niin että nuo eivät vain jäisi kauniiksi sanoiksi ja idealistiksiksi, kaukaisiksi käsitteiksi. Vaan että tämä näkyisi elämässämme, pienesti ja vähitellen laajemminkin… kasvaisi kattamaan kaikkien maiden ja maanosien alkuperäiset ja uudisasukkaat, kaikenkokoiset ja -väriset… kaikenlaisissa olosuhteissa elävät… ihan todesti, käytäntöön asti.

Taivaallinen Isämme, olet tarkoittanut meidät yhteyteen, elämään ja kokemaan ykseyttä Sinun ja toistemme kanssa. Näet kuinka kovasti tarvitsemme Sinun apuasi ja vaikutustasi, tässäkin asiassa. Kiitos että kuulet Poikasi rukouksen, ja myös meidän rukouksemme! Kiitos Rakkaudestasi. Ja siitä, että Sinulle kaikki on mahdollista. 🙂 

Alla olevasta laulusta tulee mieleen, kuinka jokin sana voidaan ottaa ihan toisenlaiseen käyttöön kuin mitä se aiemmin on kuvastanut.
Raamatussa sateenkaari kuvaa yhteyttä ja liittoa Jumalan kanssa. Sellaisena haluan tuota sanaa edelleen ajatella, vaikka sille onkin nykyään annettu erilainen merkitys.   

Make Us One – Cindy Morgan

(Aika hankala suomennettava, varsinkin alku, mutta tässä sinnepäin:)

“Maailman lapset, vihamielisyyden ympäröimät
kädet ojentuvat kuun loisteessa
Herra tee meidät yhdeksi
kuulemme virran kohisevan yön pimeydessä
tule, ohjaa väsyneitä, Herra yhdistä meidät
lapset iloitkaa, tulkaa äänen luo
murtuneita parantavaan enkelten lauluun
sateen aikakausi, voittamattomat taistelut
johdata lähteelle, pese ja tee meidät yhdeksi
iloitkaa kaikki sydämet, yhdessä ääneni kanssa
tee meidät sateenkaareksi, Herra tee meidät yhdeksi
Valo taivaalla, elämämme Henki
yhdistä sateenkaari, Herra tee meistä yhtä”

Muut tekstit: Ps. 27: 1-3, 7, Sak. 14: 7-9 ja Ef. 1: 16-23.