Valo joka koitti…

29.1.2018  –  Jeesusta ei kiinnostanut maallisen hallintovallan asiat. Ainoa sen suuntainen kommentti, jonka häneltä muistan, on Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu.” (Matt.22:21)
Jeesus tuli tuomaan Taivaan Valtakuntaa maan päälle.
Hän
rukoili ihmisten yhteyden puolesta: Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.” (Joh.17:11)

Mieltä lämmitti todeta, kuinka selkeästi valtaosa kansastamme osoitti haluavansa johtajaksi henkilön, joka ei pyri kiihkeästi ajamaan omia agendojaan vaan joka korostaa yhteistyötä ja toisten kunnioittamista.
Hedelmällisessä yhteydessä ei pakoteta johonkin tiettyyn muottiin, vaan siihen sisältyy sisäinen vapaus. Niin maallisissa suhteissa kuin suhteessamme taivaalliseen Isäämme.

Rakentavasti Kiitospuheessaan presidenttimme tiivisti asiaa näin: “…tuntuu valtavan hienolta olla hienon maan presidentti, sillä hieno tämä maa on. Ja me pidämme huolen, että hienona pysyy, eikö niin? Ja me pidämme huolen myös siitä, että olemme avoimia ottamaan huomioon myös ne mielipiteet, jotka ovat erilaisia kuin meidän. Koska juuri siitä Suomen vahvuus rakentuu, että voimme olla rakentavasti eri mieltä ja ehkä hakea toisistamme parhaat osat tai sellaiset, jotka voidaan kaikkien toimesta hyväksyä ja sillä mennään eteenpäin. Suomi on maailman vakain maa… pieni mutta vakaa on paljon vahvempi kuin suuri ja säröinen.”

Maan päällä niin kuin taivaassa – Ajattelen, että juuri tätä kaivataan myös hengellisellä tasolla, kristittyjen keskuuteen, eri uskonyhteisöjen välille. Toisten kunnioittamista. Ja että katsotaan yhdistävään tekijään, Kristukseen (eikä kiistellä kuka on oikeassa ja kuka väärässä missäkin asiassa). Että fokusoidaan niihin asioihin, jotka meitä yhdistävät ja rakentavat ja vahvistavat suhdettamme Jumalaamme.
Olisiko mahdollista, että Jeesuksen rukous voisi toteutua meidän maassamme…?
Että niin maan päällä kuin taivaissa huokaistaisiin: ah, vihdoinkin – maa löysi keskinäisen yhteyden! Ja sen lisäksi vielä ykseyden Isässä ja Pojassa!!
Voisiko oma rukouksemme olla: Jumala, kosketa meitä Hengelläsi, johdata löytämään Valosi… jotta saisimme nähdä Valtakuntasi Kirkkauden täällä maan päällä…  

Hengen johdatuksesta – Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”.
Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi:
– Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.
Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin.   (Luuk. 2: 22-33)

Pyhän Hengen lupaus – Simeon luotti siihen, mitä Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut: että hän saisi ennen kuolemaansa nähdä Messiaan. Ehkä vanhuuden kivut ja säryt vaivasivat häntä, ehkä hän oli nähnyt ja kokenut elämässään paljon vaikeita ja surullisia asioita. Hän olisi ollut valmis lähtemään, mutta tuosta lupauksesta oli tullut hänen elämänsä fokus, asia josta hän oli saanut joka päivään voimaa ja elämänhalua.  

Pyhä Henki oli hänen yllään – Simeon eli Pyhän Hengen johdatuksessa ja vaikutuksessa. Jumalalla oli hänelle tehtävä. Samoin kuin Itämaan tietäjät, hänkin todisti Marialle ja Joosefille ja ympärillä oleville, että Jumalan Valo oli tullut maailmaan.
Vihdoin odotus palkittiin: Pyhä Henki kehotti: nyt, nouse ja mene sisälle temppeliin, niin saat nähdä Jumalan Kirkkauden. Saat nähdä Hänet, joka on tullut koko maailman Valoksi.

Jumalan Kirkkaus – Innostuin katsomaan, montako mainintaa Jumalan Kirkkaudesta löydän Raamatusta. Mooseksen kirjoista yli 12, koko Raamatusta (hakusanalla eri muodoissaan) ainakin 117.
Valtaosa niistä on Uuden Testamentin teksteissä, joissa puhutaan siitä, kuinka Jumalan Kirkkaus oli tullut fyysisesti Maan päälle. Tai kuinka Jumalan Kirkkaus ilmestyi ylösnousemuksensa ja taivaaseenastumisensa jälkeen esim. Paavalille ja Johannekselle.

Kirkkaus ilmestyi – Kun Israelin kansa vaelsi erämaassa, Herran Kirkkaus laskeutui Siinain vuorelle 6 päiväksi; 7. päivänä Jumala kutsui Mooseksen vuorelle.
Israelilaiset näkivät Herran kirkkauden vuoren laella, ja se oli kuin tuli, joka polttaa kaiken.Ju, kulki heidän edellään, ilmestyi pilven keskellä ja pyhäkköteltassa. (2.Moos. 17)
Jumala paitsi johdatti ja opasti, myös toppuutteli napisevaa kansaa Kirkkautensa kautta: kansa hermostui milloin Moosekselle, milloin Aaronille, Joosualle ja Kalebille.
…mutta silloin Herran kirkkaus ilmestyi pyhäkköteltassa, niin että kaikki sen näkivät. (4. Moos. 10) 

Kun Valo tuotiin temppeliin Kun Israelilaiset vihdoin saapuivat luvattuun maahan, rakennettiin mukana kannettavan telttamajan sijaan suuri temppeli Jumalan palvontaa ja Hänen Kirkkautensa ilmestymistä varten.
Runsaat 1000 v. myöhemmin Maria ja Joosef toivat Jeesus-lapsen tuohon temppeliin. Jumalan Kirkkaus oli saanut fyysisen muodon. Ja Simon saattoi todeta:
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.”

Jumala on Valo Valon apostoli Johannes sanoi: Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. (Joh.1:9)
Valitettavasti valaistumisemme ei tapahdu itsestään! Muutenhan koko maailma kylpisi jo valossa! Johannes kirjoittaa: 
‘Tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää. Jos sanomme elävämme hänen yhteydessään mutta vaellamme pimeässä, me valehtelemme emmekä seuraa totuutta.
Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.’ (1.Joh.5-7). 

Elämän Valo Olisi niin kivaa puhua vain kaikesta siitä hyvästä ja kauniista, mikä Valoon liittyy. Mutta koska valon tehtävänä on karkottaa pimeä, tuntuisi kuin puolet asiasta jää huomiotta, jos kiinnittäisi huomion pelkästään valoon. Jollei olisi pimeää, emmehän tietäisi valostakaan. Edelliselläkin on siis tehtävänsä… jotta huomaisimme palata takaisin Valoon ja Totuuteen…
Mitä Jumalan Kirkkaus sanoikaan opetuslapsilleen… ja mitä Hän sanoo meille?

“Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh.8:12)

Valossa? Voi olla aika merkittävä asia elämässä, kun tajuaa ja myöntää, että itsessä on sekä valoa että pimeää. Ainakin itselleni se on ollut iso juttu. Kumpaisenkin tajuaminen.
On tullut elettyä vaiheita, joissa mieli on ollut maassa ja ajatukset synkänlaisia. Valtava itsekritiikki ja itsesyytökset eivät tehneet elämää helpommaksi. Oli myös pitkä vaihe, jossa tietoisesti valitsin katsoa vain hyvään ja hyviin asioihin. Siinä pääsi muodostumaan aika ihanteellinen kuva niin itsestä kuin muistakin! Se tuntui niin hyvältä, ja olisin varmaan sitä halunnut jatkaakin, jollei Hän, joka on Valo, olisi lempeästi palauttanut jalkojani maan päälle.
Tiedän nyt kuinka helppoa on heittäytyä elämään jonkinlaisessa illuusiossa, että kaikki on hyvin, kunhan keskitän mieleni hyvään ja valoisaan.
Mutta olen myös kokenut, kuinka rehellisesti omien heikkouksien kohtaaminen ja työstäminen vapauttaa ja antaa voimaa. Sen jälkeen valoisiin asioihin keskittyminen tapahtuu uudelta, totuudenmukaisemmalta pohjalta.
Kiitollinen olo on. Sydämessä kaipuu ja halu Valon, Totuuden ja Jumalan Kirkkauden etsimiseen… ja löytämiseen… 🙂 

Valon seurassa Kun lähtee Valon seuraajaksi, Pyhä Henki auttaa huomaamaan, milloin katse, huomio, ajatukset tai toiminta ovat joutuneet sellaisille poluille, joissa niiden ei ole tarkoitus liikkua. Pyhä Henki kehottaa nousemaan ja ‘astumaan sisään’ Valon ilmapiiriin, siihen pyhään tilaan, jossa voi kohdata Hänet; jossa Hän voi kirkastaa totuuden. 

Valon lapsina – Efesolaiskirje rohkaisee: Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä. (Ef.9)

Jumalan Kirkkaus opitaan tuntemaan – Ja Paavali, joka oli kohdannut Jumalan Kirkkauden käänteentekevällä tavalla kirjoitti:
Jumala, joka sanoi: “Tulkoon pimeyteen valo“, valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan. (2.Kor.4:6)

Kristus, kiitos että tulit Valoksemme! Valaisisitko meidät Kirkkaudellasi?
Auta meitä etsimään Sinun kasvojesi säteilyä. Siinä, Kirkkaudessa, me muutumme.
Kaikkivaltias, Sinä soit niin Marialle, Joosefille kuin vanhalle Simeonillekin tuon ihmeellisen lahjan, että he saivat pidellä Valoa käsivarsillaan.
Voisimmeko mekin olla Valosi kantajia, omassa elämässämme, elinympäristössämme, siellä, minne meitä kuljetat? Suo meidän pidellä ja vaalia Valoasi käsillämme, sydämillämme ja teoillamme.
Voisimmeko jopa olla ja elää Sinun temppelinäsi, jossa Pyhä Henki asuu?  Niin että voisimme (Paavalin sanoja käyttäen) kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua.
Siihen(kin) tarvitsemme Sinun apuasi, vaikutustasi elämässämme,  joka päivä, joka hetki. – Kiitos että Olet kanssamme!

Now that I’ve held Him in my arms – Michael Card

“Vanha mies odottaa temppelin pihalla
odottaa lupauksen täyttymistä
ja yhtäkkiä hän näkee heidät aamuauringossa
pariskunta saapuu lapsosta kantaen
Maria lähestyi lapsen kanssa
kädessään viisi sekeliä, poikalapsen lunastusmaksu
vauvan kujerrellessa hänen käsivarsillaan
Simeon ottaa pojan ja alkaa laulaa:
‘Nyt kun olen pitänyt Häntä käsivarsillani
voi elämäni tulla päätökseensä
suo palvelijasi nyt lähteä rauhassa
sillä olen nähnyt Sinun pelastuksesi
Hän on Valo kaikille kansoille
ja kansansa Israelin Kirkkaus’
Nyt on aika ottaa Hänet käsivarsillesi
elämäsi ei pääty koskaan
vain Hänen kauttaan löydät rauhan
Hän antaa sinulle pelastuksen tarkoituksen
Hän on kansojen Valo
ja kansansa Israelin Kirkkaus”

Kynttilänpäivän muut tekstit: Ps. 48: 11-15, Mal. 3: 1-2 ja 1. Joh. 1: 5-7.