Tuoksuöljyä – Eräs fariseus kutsui Jeesuksen kotiinsa aterialle, ja hän meni sinne ja asettui ruokapöytään. Kaupungissa asui nainen, joka vietti syntistä elämää. Kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen luona, hän tuli sinne mukanaan alabasteripullo, jossa oli tuoksuöljyä. Hän asettui Jeesuksen taakse tämän jalkojen luo ja itki. Kun Jeesuksen jalat kastuivat hänen kyynelistään, hän kuivasi ne hiuksillaan, suuteli niitä ja voiteli ne tuoksuöljyllä.
Fariseus, joka oli kutsunut Jeesuksen, näki sen ja ajatteli: ”Jos tämä mies olisi profeetta, hän kyllä tietäisi, millainen nainen häneen koskee. Nainenhan on syntinen.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Simon, minulla on sinulle puhuttavaa.” ”Puhu vain, opettaja”, fariseus vastasi.
”Oli kaksi miestä”, sanoi Jeesus. ”He olivat velkaa rahanlainaajalle, toinen viisisataa, toinen viisikymmentä denaaria. Kun heillä ei ollut millä maksaa, rahanlainaaja antoi molemmille velan anteeksi. Miten on, kumpi heistä nyt rakastaa häntä enemmän?” Simon vastasi: ”Eiköhän se, joka sai enemmän anteeksi.” ”Aivan oikein”, sanoi Jeesus. Hän kääntyi naiseen päin ja puhui Simonille: ”Katso tätä naista. Kun tulin kotiisi, sinä et antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta hän kasteli jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan. Sinä et tervehtinyt minua suudelmalla, mutta hän on suudellut jalkojani siitä saakka kun tänne tulin. Sinä et voidellut päätäni öljyllä, mutta hän voiteli jalkani tuoksuöljyllä. Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.” Ja hän sanoi naiselle: ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi.”
Pöytävieraat alkoivat ihmetellä: ”Kuka tuo mies on? Hänhän antaa syntejäkin anteeksi.” Mutta Jeesus sanoi naiselle: ”Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa.” (Luuk. 7: 36-50)

Luukkaan kuvaama nainen oli jo aiemmin kohdannut Jeesuksen (sillä Jeesus käyttää imperfektiä: “hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon”).
Nainen ei itkenyt eikä voidellut Jeesuksen jalkoja saadakseen anteeksi, vaan kiitollisuudesta ja rakkaudesta.
Naisen kyyneleet – katumuksen ja kiitollisuuden – huuhtoivat pölyn Jeesuksen jaloista. Olen kuullut että juutalaiseen tapaan kuului pestä vieraiden jalat, hiekkateillä sandaaleissa pölyttyneet. Syödessä istuttiin puolimakaavassa asennossa, niin että kasvot ja vieressä istuvan jalat joutuivat lähituntumaan. Huomaavainen tapa oli, että palvelija – jos talossa sellainen oli – pesi vieraiden jalat ennen ateriaa.
(Koskettavaa ajatella, kuinka Jeesus viimeisellä aterialla itse asettui tällaisen palvelijan asemaan pestäkseen opetuslastensa jalat.)

Simon ei pyytänyt palvelijaa pesemään Jeesuksen jalkoja puhumattakaan sitä että olisi itse tehnyt niin. Hän keskittyi tarkkailemaan, määrittelemään & arvottamaan taloon saapuneita. – Jeesus laittoi hänet tutkimaan omia asenteitaan ja toimintaansa.

Kumpi herättää minussa / sinussa enemmän ajatuksia tai tunteita: tuon naisen vai Simeonin toimintatapa? Mikä tuntuu itselle tutummalta?
Millaisia olemmekin, Kristuksen Rakkaus meitä kohtaan on ihmeellinen ja valtaisa. Siinä, Hänen Rakkaudessaan, saamme olla & muuntua.

Alabaster box – Cece Winans

“Huone hiljeni hänen saapuessaan Jeesuksen luo
hän kompasteli kyyneleiden sokaisemana
hänen olonsa oli tuskainen, jotkut puhuivat vihaisena
ja kuiskailtiin: hänen kaltaisensa ei kuulu tänne
hiljaa, häpeänpuna poskilla, hän polvistui Mestarin jalkojen juureen
vaikkei puhunut sanaakaan, kaikki mitä hän sanoi kuultiin
hänen vuodattaessaan alabasteripullosta rakkauttaan Mestarille.
Tulin vuodattamaan ylistykseni Hänelle
kuten Maria öljyn alabasteripurkistaan
älä vihastu jos huuhdon Hänen jalkansa kyynelilläni
ja kuivaan ne hiuksillani
et ollut paikalla Hänen löytäessään minut
et tunne mitä tunsin Hänen kietoessaan minut Rakkauteensa
etkä tiedä, mitä alabasteriastiassani olevan öljy on minulle maksanut
en unohda millaista elämäni oli ennen
kun synti oli sitonut minut vangikseen
päiväni ja elämäni valui pieneen aarrearkkuun
jonka luulin löytäneeni
kunnes Jeesus tuli luokseni ja paransi sieluni ihmeellisellä kosketuksellaan
joten nyt annan Hänelle kaiken sen palvonnan
jonka arvoinen Hän on
olen saanut anteeksi ja siksi rakastan Häntä niin paljon
vuodatan palvontani Hänelle kuin Maria öljyn alabasterirasiastaan.”

(Muut ensi pyhän tekstit: Ps. 25: 1-10, 1. Moos. 32: 23-32 ja Jaak. 1: 2-6)