You are my hiding place – Golden Angels

“Olet turvapaikkani. Täytät sydämeni alati vapauttavalla lauluilla.
Kun olen peloissani, luotan Sinuun. Heikot sanokoot: olen vahva kun olen Herran voimassa”

Olen kanssasi – Herra sanoi Jeremialle:
”Jos muutat mielesi, minä otan sinut jälleen palvelukseeni. Jos et puhu joutavia, vaan puhut niin kuin puhua tulee, saat jälleen olla minun suunani. Ihmiset kääntyvät sinun puoleesi, mutta älä sinä käänny heidän mielensä mukaan. Minä teen sinusta lujan pronssimuurin. Vaikka tämä kansa nousee sinua vastaan, ei se sinua voita, sillä minä olen sinun kanssasi, minä autan ja suojelen sinua, sanoo Herra. Minä pelastan sinut pahojen käsistä, vapautan sinut väkivaltaisten kourista!”   (Jer. 15: 19-21)

Ettei höpisisi kaikenlaista turhaa… ja ettei antaisi toisten mielipiteiden heilutella sinne tänne vaan kuuntelisi Työnantajansa näkyä ja toiveita – tällaista voisi kuvitella maallisenkin työnantajan toivovan työntekijöiltään.
Taivaallisen Työnantajan ehdot tuntuvat aika kohtuullisilta, varsinkin kun bonuksena on Hänen lupauksensa olla mukana kaikessa, ja auttaa ja suojella, kun vastustajat hyökkäävät. Onko silloin mitään syytä pelätä arvostelun tai repostelun kohteeksi joutumista? – Pahantahtoisilla mielipiteillä ei vain ole vaikutusta; valuvat kuin vesi hanhen selästä kun on Suojelijan matkassa.

Whom shall I fear – Chris Tomlin

“Kuulet minua kun kutsun, Sinä olet aamunlauluni
Kun pimeys täyttää yön, se ei voi piiloutua valolta, ketä pelkäisin?
Sinä nujerrat vihollisen, olet miekkani ja kilpeni vaikeuksien jatkuessakin
Tiedän kuka kulkee edelläni, kuka seisoo takanani
Enkeliarmeijoiden Jumala on aina rinnallani, Ikuinen hallitsija on ystäväni
Voimani on Sinun nimessäsi, sillä vain Sinä voit pelastaa
Sinä vapautat minut, voitto on Sinun, mikään minua vastaan suunnattu ei kestä
Sinä pidät koko maailmaa käsissäsi minä pidän kiinni lupauksistasi. Olet uskollinen”

Alla olevassa videossa Chris Tomlin kertoo laulun synnystä. Hän oli tekemässä 10. levyään Burning Lights, kun hänelle tuli tunne että pitää pitkästä aikaa kirjoittaa laulu yhdessä ystävänsä Ed Cashin kanssa. Hän lähetti tälle tekstarin ehdottaen asiaa.
Ed vastasi heti sanoen, että ei voi olla totta ja kertoi että hänen vaimonsa oli herännyt yöllä siihen, että tunsi olevansa hyökkäysten kohteena, ja oli pyytänyt Ediä rukoilemaan puolestaan. Ed alkoi soittaa kitarallaan sointuja ja laulaa:
“I know who goes before me, I know who stands behind. The God of angel armies Is always by my side.”
Aamulla Ed oli miettinyt, mitä noille säkeille pitäisi tehdä. Silloin tuli Chris’in viesti: tehtäisiinkö laulu yhdessä? Laulu vain tuli kuin rukouksen virtana, ja Chris kirjoitti sen ylös.
Chrisin toivoo laulun tuovan rohkaisua sitä kaipaaville.    
http://www.youtube.com/watch?v=nykPjrAyoJ0

Rakkautensa sydämiimme – Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen. Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.
Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti. Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta; hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä. Kun hän nyt on vuodattamalla verensä tehnyt meidät vanhurskaiksi, hän vielä paljon varmemmin pelastaa meidät tulevalta vihalta. Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty. Eikä siinä vielä kaikki. Me saamme myös riemuita Jumalastamme, kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen. (Room. 5: 1-11)

Merkkejä – Jeesuksen luo tuli fariseuksia ja saddukeuksia, jotka halusivat panna hänet koetukselle ja pyysivät häntä näyttämään merkin taivaasta. Mutta Jeesus vastasi heille: ”Illalla te sanotte: ’Tulee kaunis ilma, kun taivas ruskottaa’, ja aamulla: ’Tänään tulee ruma ilma, sillä taivas on synkän ruskottava.’ Taivasta te kyllä osaatte lukea, mutta ette aikojen merkkejä. Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.” Hän jätti heidät siihen ja lähti pois.  (Matt. 16: 1-4)

Messiaaniset (Jeesukseen uskovat) juutalaiset toteavat usein, että juutalainen kaipaa ihmeitä ja merkkejä uskoakseen. Jeesuksen ajan kirjanoppineet eivät uskoneet, vaikka näkivät Jeesuksen parantavan sairaat ja ruokkivan tuhannet kylläisiksi muutamalla leivällä. Nyt he halusivat merkkiä taivaalta. Joonan merkki on ainoa, joka annetaan, vastaa Jeesus näille.
Jeesus viittaa Vanhan Testamentin kirjoitukseen Joonasta: “Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.” (Matt.12:40). Jeesus jatkaa toteamalla, että Joona saarnasi Niniven asukkaille, ja viitaten itseensä toteaa heille, että “tässä on enemmän kuin Joona”.
(Opetuslapsilleen hän puhuu myöhemmin taivaalle ilmestyvästä merkistä “kun Ihmisen Poika ilmestyy suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan.”)

Aika hurjaa, vaikkakin jotenkin ymmärrettävää, että sen ajan kirjanoppineet ja lainopettajat eivät tunnistaneet Messiasta, eivät edes hänen toiminnastaan. He kun olivat niin juuttuneita omiin oppijärjestelmiinsä, näkemyksiinsä ja käsityksiinsä. Jumittuminen esti näkemästä, että tuo Nasaretista tullut mies, joka vastasi heidän kysymyksiinsä ällistyttävän älykkäästi ja teki ihmeitä jatkuvalla syötöllä, oli se Jumalan lähettämä vapauttaja, jota he odottivat saapuvaksi. Jotkut heräsivät näkemään asian todellisen laidan vasta Hänen ylösnousemuksensa päivänä tai sen jälkeen.

Mikä saisi meidät tämän ajan kyselijät havahtumaan ylösnousemuspäivän todellisuuteen? Vaadimmeko mekin merkkejä, ja millaisia, jotta voimme uskoa?
Tiede kehittyy ja näkemykset muuttuvat sen myötä, mutta se ei estä useimpia länsimaalaisia perustamasta uskoaan tiedemiesten päätelmiin. Jumittuminen joihinkin käsityksiin voi kuitenkin olla nykyäänkin esteenä. Jonain päivänä nuo uskomukset ja näkemykset voivat paljastua vain heiveröisiksi kangastuksiksi, kun toisenlainen todellisuus avautuu niiden takaa. Todellisuus, joka on koko ajan olemassa; todellisuudentaso, jonka löytää avoimella sydämellä. Perusta, jota eivät eri näkemyssuunnat voi horjuttaa. Enemmän kuin taivaan merkit, ja enemmän kuin Joona. Vaikka taivas näyttäisi kuinka synkeältä, Kristuksen kanssa kulkiessa löytää yhä uudelleen tilaan, jossa vallitsee Ilo, Valo, Rakkaus ja Rauha. Vähitellen tuo tila saa yhä enemmän valtaa sisimmässä…  kunnes se jonain päivänä muuttuu pysyväksi.

(Tässä oli nyt juttuja ensi viikonkin edestä.)