9.6.2014  – Ensi pyhänä, Pyhän Kolminaisuuden päivänä, ihmetellään Jumalan kolmiyhteyttä. “Jumalan salattua olemusta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen”, kuten evankeliumikirja toteaa. Jumala on yksi, mutta Hän on ilmoittanut meille itsensä sekä Isänä (Luojana), Poikana (Lunastajana) että Pyhänä Henkenä (Pyhittäjänä).
Kirja jatkaa; “Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen.”
Jes! Ei tarvitse tietää ja koettaa ymmärtää kaikkea! Saa ihmetellä sitä, mikä on salassa, mutta joka kuitenkin ilmaisee itseään koko ajan meille. Jumala kutsuu lähempään tuntemiseensa. Ja kaikilla, Isällä, Pojalla ja Pyhällä Hengellä on tässä oma osuutensa. Vuorotellen, mutta saumattomassa yhteistyössä. Ovathan He yhtä.

Hänen kasvojensa eteen – Nyt iloiten laulakaa Herralle, kohottakaa hänelle riemuhuuto, hän on meidän turvakalliomme. Tulkaa hänen kasvojensa eteen ja kiittäkää, virittäkää hänelle riemuvirsi! Tulkaa, kumartukaa maahan, polvistukaamme Herran, Luojamme, eteen. Hän on meidän Jumalamme ja me hänen laitumensa lampaat, joita hänen kätensä kaitsee.   (Ps. 95: 1-2, 6-7)

Kerran olin epävarma siitä miten jatkaa, ja minulta odotettiin vastausta. Koska en kerta kaikkiaan tiennyt mikä olisi oikea ratkaisu, toivoin että Jumala kertoisi minulle mitä tehdä.
Syvän hiljaisen rukouksen tilassa näin yllätyksekseni ‘sisäisin silmin’ näyn, jossa seisoin tiellä, josta poikkesi toinen tie. Tunsin että suoraan jatkuva tie olisi minulle parempi ja Jumalan tahdon mukainen. Minussa nousi kuitenkin epäily: onkohan ihan varmasti noin? Olisin myös niin mielelläni lähtenyt sille toiselle tielle ja jättää erään tehtävän, jota en enää kokenut omakseni.
Koska halusin varmistaa asian, käännyin (näyssä siis) tuolle toiselle tielle. Silloin näin kuinka valtava käsivarsi tuli taivaalla olevasta valkoisesta pilvestä ja tarttui minuun ja johdatti minut lempeästi takaisin sille suoralle tielle,  jota olin ollut  kulkemassa. Ok, jatketaan sitten, sanoin Jumalalle, ja jatkoin sitä tietä (oikeasti siis).
Silloin ajattelin että olipa merkillinen näky. Eihän Jumalalla ole kättä. Kuinka minä tuollaista näin! Kun ajattelin näkyä jälkeenpäin, se tuntui epätodelliselta, koska en osannut yhdistää sitä mitenkään siihen, miten käsitin Jumalan. Eihän Jumalalla ole kättä! Hän on Henki! ja kuitenkin näky oli niin vahva ja todentuntuinen, että seurasin sen ohjausta.
Joskus vuosia myöhemmin helpotuin ja ilahduin ihan valtavasti, kun luin Raamatusta että muutkin ovat kokeneet jotain vastaavaa. Kuten tuon psalmin kirjoittaja. Ei tarvinnut enää ajatella että se näky oli ihan höpöjuttu. – Ja vasta paljon myöhemmin olen ymmärtänyt mitä kaikkea on tapahtunut ja olen saanut oppia sen kautta, etten kääntynyt sille sivutielle. Niin oli tarkoitus.

Mitä auringon alla – Kun koetin perehtyä viisauteen ja tutkistella sitä työtä, jota ihminen maan päällä yötä päivää tekee saamatta untakaan silmiinsä, niin havaitsin, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, sitä mitä auringon alla tapahtuu; vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä. Ja vaikka viisas väittäisikin ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärrä. (Saarn. 8: 16-17)

Juu, kyllähän sitä haluaa ymmärtää, ei vain pintapuolisesti, vaan syvemmältä…  meikäläinen ainakin. Kai siinä jonkinlaisesta hengellisestä ponnistelusta on kyse.  Halu ymmärtää tämä, ja tämä ja vielä tuokin. Kuitenkin: mitä suurempiin (taikka yksityiskohtaisempiin) asioihin mennään, sitä enemmän mieli alkaa ihmetellä. Yleinen kokemus tiedemiehillä. Ehkäpä minäkin, epätieteellinen tyyppi, voisin siis yrittää hellittää yrityksistäni ymmärtää asoita järjen kautta… ja antaa sydämen katsella, kuunnella, ihmetellä Jumalan eri olemuspuolia?

Hengen luoma ykseys – Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa. (Ef. 4: 1-6)

Vankeudessa viruminen ei estänyt kirjoittajaa kirjoittamasta noin kauniisti ja rohkaisevasti efesolaisille osoitetussa kirjeessään. Ei epäoikeudenmukainen kohtelu, ei katkeruus, eivät ankeat olosuhteet.
Rauhan sitein… rauha sitoo meidät yhteen… yhdeksi… Henki saa aikaan tämän ykseyden.. Jumalan käsissä kaikki… Hän vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa… – Vau! Tykkään.

All In  – Michael Shamblin

http://www.youtube.com/watch?v=wvuCuGnVqWU

Siinä Isän kirkkaus tulee julki – Jeesus sanoi:
”Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa.
Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi.
Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.”     (Joh. 15: 1-10)

Pyyntöni ja toiveeni: anna sen kuivettua ja kuihtua minusta pois, mikä ei ole Sinun mieleistäsi. Polta minusta pois turha. Anna sen kasvaa ja vahvistua, mikä on iloksi Sinulle, toisille ja itselleni. Tahdon pysyä Rakkaudessasi.

You are the Vine – Laurie Sterling

“Sinä olet viinipuu, minä olen oksa. Olen Sinun, Jeesus, Pyhä Herra.
Anna tämän oksan olla hedelmällinen: rakkautta, kärsivällisyyttä ja lempeyttä.
Älä anna minkään katkeran hedelmän pitää minua erossa Sinusta.
Hoidan tätä puutarhaa, pyydän anteeksi rikkaruohoja, okaita,
piikkikruunuasi. Anna tämän puutarhan kasvaa…”