2.6.2014  –  Se, että Helluntai -sana juontuu sanoista helig dag, pyhä päivä, kuvaa minusta päivän merkkihenkilön (t.s. persoonan)pyhyyttä. Henki olisi helpommin ymmärrettävissä, jos Hänessä olisi tuo -lö – pääte… jotta Hänet voisi hahmotella mielessään jotenkin konkreettisemmin. Kuten Jeesus Nasaretilaisena eläneen Kristuksen.
Kun ei ole kyse vain jostain voimasta tai energiasta, joka laskeutuu taivaista, niin mistä?
Raamatusta löytää useita kuvauksia Pyhän Hengen ominaisuuksista ja toiminnasta, ja  kuvataiteessa Hänet kuvataan useimmiten kyyhkysenä, Johannes Kastaja kun näki  Hänen laskeutuvan Jeesuksen ylle kyyhkysen tavoin.

Pyhän Hengen persoona jää kuitenkin aavisteluiden varaan. Voi lukea jonkun luonteenpiirteistä ja tekemisistä, mutta paljon jää arvailuksi, jollei ole tavannut henkilökotaisesti. Jumalan kolmanteen persoonaan – kuten Jumalaan yleensäkin – liittyy niin valtavasti salattua, ts. niin paljon tutkittavaa ja löydettävää. Onneksi Häntä voi  ihmetellä ilman että pitäisi koettaa ahtaa Häntä johonkin tietynlaiseen muottiin. Voi pyytää: tule Pyhä Henki, haluan oppia tuntemaan Sinua.

Maa järisi ja taivas vihmoi vettä – Laulakaa Jumalalle, soittakaa hänen nimensä kunniaksi, ylistäkää häntä, joka kiitää pilvivaunuillaan. Herra on hänen nimensä, iloitkaa hänen edessään! Hän on orpojen isä ja leskien puoltaja, Jumala pyhässä asunnossaan. Hän antaa yksinäiselle kodin, hän päästää vangitut vapauteen, mutta hänen vastustajansa saavat asua paljaaksi paahtuneessa maassa. Jumala, kun sinä johdit kansaasi, kun kuljit autiomaassa, niin maa järisi ja taivas vihmoi vettä Jumalan, Siinain Herran, Jumalan, Israelin Jumalan edessä. Sinä, Jumala, annat runsaat sateet, nääntyneen maasi sinä saat jälleen kukoistamaan. Sinun väkesi elää siellä,  hyvyydessäsi sinä huolehdit köyhistä, Jumala. (Ps. 68: 5-11)

Uusi liitto – ”Tulee aika”, sanoo Herra, ”jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa. Tämä liitto ei ole samanlainen kuin se, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin, kun tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sen liiton he rikkoivat, vaikka minä olin ottanut heidät omakseni, sanoo Herra.
Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa tulevina päivinä, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: ’Oppikaa tuntemaan Herra!’ Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra. Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään.”    (Jer. 31: 31-34)

Kohahdus – Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.
Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on. Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. He kysyivät ihmeissään: ”Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä? Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia – ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.”
He eivät tienneet, mitä ajatella. Ihmeissään he kyselivät toinen toiseltaan: ”Mitä tämä oikein on?” Mutta jotkut pilkkasivat: ”He ovat juovuksissa, makeaa viiniä täynnä.”   (Ap.t. 2: 1-13)

Helluntaina –  Raju tuulenpuuska, nähtiin tulenlieskoja… olisipa saanut olla mukana näkemässä ja kokemassa tuon Helluntaipäivän, sitä innostuu… ainakin näin jälkeenpäin, kun tietää että  oli originaali ilmiö eikä mitään feikkiä. Joku toinen taas kauhistelee ja huokaa: oi Luoja varjele minua moisesta meiningistä.
Ihmettelijöitä ja arvostelijoita löytyy yhä. Varauksellisuus ja kriittinen suhtautuminen on ymmärrettävää ja tarpeellistakin, kun niin paljon monenlaisia outoja asioita esiintyy hengellisissä ja henkisissä ympyröissä. Hengen erottamisen lahjaa tarvitsisimme yhä enemmän, jotta voimme erottaa oikean väärästä emmekä joudu hämätyksi.
Silloin kun kyse on originaalista – Pyhän Hengen puhtaasta ja aidosta toiminnasta – toivoisi kuitenkin sen voivan koskettaa kaikkia. Uskon, että ainakin jotkut niistä, jotka Helluntaina pilkkasivat, harmittelivat jälkeenpäin, että voi kun olisi silloin tajunnut että se tulikin Jumalasta.

Pyhän Hengen toiminta on asia, joka ei jätä kylmäksi. Ei jättänyt opetuslapsiakaan, kun Pyhä Henki laskeutui heihin. Ja vaikutus levisi kulovalkean tavoin…
Vaikka ‘hiljainen humina’ tuntuukin itselle omimmalta tavalta kohdata Jumalaa, ajattelen, että kyllä me tänäkin aikana taidamme tarvitaan jonkinlaista Pyhän Hengen tuulenpuuskaa puhaltamaan sisällämme kytevään pikku liekkiin, jotta se leimahtaisi valoksi tähän maailmaan.

Tongs of Fire – Chuck Girard

“Pyhä Henki, liiku yllämme Rakkauden aaltoina, lempeällä voimallasi
Jää yllemme, tulikielinä, anna meidän tuntea selittämätön rauha
kun rauhasi sulautuu sisimpäämme, anna meidän tuntea Rakkautesi täyteys
Anna suloisen yhteyden kummuta sisimmästämme
Yhteys Sinun kanssasi, Isä. Ja Jeesus, Sinä olet tässä tänään
Yhteys kanssasi Pyhä Kyyhkynen, kun raju tuulenpuuska puhaltaa sydämiimme
puhdistakoon se kaiken epäilyksemme ja pelkomme
jotta voimme juoda Elämäsi vesistä, kun läsnäolosi tuoksu tulee lähelle
anna voimasi ja väkevyytesi meihin kaikkiin
Anna sen nousta sydämeemme ja vallata se
Ottakaamme oikeanlainen paikka tässä maailmassa
Anna meidän oppia ei vain kävelemään, vaan Jeesus opeta meitä myös olemaan
Luo meihin sydämen puhtaus, mielen pyhyys
niin että silmämme tulevat sielujemme peileiksi
joiden läpi Valosi, Majesteetti, Valosi kauneus, ja pyhyytesi
voii ikuisesti loistaa, Herra, ikuisesti. Pyhä Henki, liiku yllämme, jää yllemme… “

Puolustaja – Jeesus sanoi:
”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.
En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä. Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.”  (Joh. 14: 15-21)

Toisen puolustajan… – ketä vastaan puolustaja toimii? Ai niin, syyttäjää tietenkin. Kuka toimii syyttäjänä? No tässä yhteydessä tulee kyllä mieleen syyttäjäksi kutsuttu kiusaaja, joka koetti viekoitella Jeesusta erämaassa. On siis joku, jonka puoleen voin kääntyä ja joka puolustaa minua, kun syyttäjä koettaa latistaa, viedä luottamusta itseen/muihin/Jumalaan. Tai kun koettaa saada minut vajoamaan itsesyytöksiin, tai syyttelemään muita. Tai kun koettaa hyökätä jollain muulla tavoin. – Juu, kyllä puolustajalle on tarvetta, ainakin meikäläisessä.
Tämän puolustusasianajajan pettämätön valtti on Totuus. Mutta jos Totuuden Henki on meissä, miksi maailmassa sitten on niin paljon valhetta?
‘Maailma ei näe eikä tunne häntä, mutta te tunnette…’ – Valintakysymys siis tässäkin: nielenkö  sitä, mitä maailma koettaa minulle syöttää? Vai haluanko oppia kuulemaan  Totuuden Henkeä…

Kun etsin raamatunkohtia viime viikon blogiin, jäi taas tarkastamatta, mikä on Helluntain evankeliumiteksti. Joten taas tuli pieni osa toiseen kertaan. Mutta tätä on minusta kiva mutustella uudestaan. – Siinä onkin minusta yksi raamatuntekstien kiehtova piirre: joka lukemisella nousee jokin uusi kohta tai sana esiin, joka laittaa liikkeelle jotakin sisälläni.
Olen lukenut sellaisten henkilöiden kirjoja Pyhästä Hengestä, joilla on omakohtainen suhde Häneen. Peter Halldorf on yksi tällainen. Mutta kun lukee toisen kertomaa, se jää kuitenkin enemmän kirjailijan omaksi kokemukseksi. Tulee olo, ettei tuo vastaa ihan sitä, mitä tähän asti olen kokenut. Se herättää halun löytää ja vahvistaa omakohtaista suhdetta. Jokainen suhde kun on erilainen ja niin ainutlaatuinen. Myös Jumala -suhteemme.

“He, not she” – Eräs vahvaluontoinen ulkomaalainen evankelistanainen sanoi kerran minun toimiessani hänen tulkkinaan, että Pyhä Henki on “he, not she”,  ja katsoi minuun läpitunkevasti. Se hämmensi. Ensinnäkin koska tätä oli hankala tulkata, suomenkielen persoonapronomini kuin ei erottele näitä kahta.  Eikä Pyhää Henkeä mielestäni voi määritellä sukupuolen mukaan, sillä Hänhän on Henki. Puhuimme asiasta myöhemmin, mutta yhteisymmärrykseen emme kyllä päässeet.
Tämäkin vahvisti käsitystäni, että ihmiset käsittävät ja kokevat Pyhän Hengen omalla tavallaan, ehkä oman persoonallisuutensa mukaisesti. Onneksi minulla oli mahdollisuus kerran keskustella Pyhästä Hengestä Kalevi Lehtisen kanssa. Hän oli valtavan rohkaiseva, innostava ja toisen ajatuksia kunnioittava. Siitä keskustelusta jäi tavattoman hyvä olo. Saan siitä vieläkin voimaa, vuosien jälkeen.
Vuoden kuluttua Pyhä Henki on taas tarkastelun pääosassa. Vasta sitten, huokaan. Mutta samassa muistan Jeesuksen lupauksen: Pyhä Henki on aina kanssanne…

“Pyhä Henki, tule ja täytä tämä tila, anna lämpimän syleilysi parantaa meitä
Näytä voimasi, ilmaise läsnäolosi, sydämemme kaipaa kuulla Sinua
Sieluni haluaa tuntea jonkun joka voi nostaa meidät korkeammalle
auttaa meitä selviytymään; Tuletko siis please vapauttamaan meidät
Jumalan Henkäys, tarvitsemme kosketustasi, säteile meihin totuuden valoasi
väräytä sydämiämme, vapauta henkemme
Sydämemme janoaa täydellistä rauhaasi, sielumme sitä iloa, jonka tuot
Lähetä kirkkautesi, tee ylistyksesi täydeksi,  Lähetä sade, kosketa meitä vielä kerran
Anna läsnäolosi laskeutua minuun. Tule tähän tilaan”